tiistai 27. marraskuuta 2012

Työministeri puhuu työllisyydestä

Työ Terveys Turvallisuus lehden numerossa 6-7/2012 työministeri Lauri Ihalainen puhuu työstä ja työn tekemisestä. Hän mainitsee ottaneensa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ensimmäiselle sijalle, sillä Ihalaisen mielestä nuoret on saatava koulutettua ja töihin. Ihalaisen päämäärää auttaakin tammikuussa käynnistyvä yhteiskuntatakuu, missä nuorille luvataan joko opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka.

– Nuorisotyöttömyys on nyt kova. Työttömänä on 70  000 pelkän peruskoulun varassa olevaa työnhakijaa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olevan 35  000 nuorta. (TTT-artikkeli)

Kun Ihalaiselta kysytään kouluttauduneiden nuorten työttömyydestä, hän vastaa, että nuorten tulisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä.

– Minun silmissäni ei ole paskatöitä. Jos ei heti saa koulutusta vastaavaa työtä, ei pitäisi olla kauhean ronkeli, vaan ottaa muuta työtä vastaan. Jotenkin pitää päästä työn syrjään kiinni ja sitten vaikka vähitellen koulutusta vastaavaan työhön.

Nuorten lisäksi Ihalaiselle on tärkeää sada pitkäaikaistyöttömien määrä putoamaan. Samalla hän puhuu työurien pidentämisestä, vaikka näkeekin pätkätyöt ja vuokratyöläisyyden olevan sille haaste. Enää ei voi varautua tekevänsä samaa työtä koko työuransa, vaan toimenkuva vaihtelee varmasti vuosien varrella paljonkin aina sen mukaan, millaista osaamista ja taitoa tarvitaan.

Lisää Lauri Ihalaisen pohdintoja työllisyydestä pääset lukemaan täältä.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit


Suomessa on järjestetty vastuullisuusraportointikilpailua vuodesta 1996 lähtien. Kilpailun lähtökohtana on yritysten ja organisaatioiden raportointi, ei sinänsä heidän toimintansa vastuullisuus. Kilpailun tavoitteena on lisätä ihmisten tietoutta ja kiinnostusta yhteiskuntavastuuseen.

Mukana kilpailussa ovat automaattisesti kaikki Helsingin pörssin päälistalla olevat yritykset, mutta niiden lisäksi muutkin voivat ilmoittautumalla päästä mukaan.  Tänä vuonna porssissä olevien yhtiöiden lisäksi mukaan ilmoittautui 19 muuta yritystä. 

Voittajat valitsi riippumaton palkintolautakunta, joissa oli eri alojen asiantuntijoita ja edustajia. Kaikkiaan tämän vuoden kilpailussa palkittiin 9 organisaatiota tai yritystä.  Tuomariston lisäksi raporttien tärkeimmät lukijaryhmät pääsivät vaikuttamaan ja valitsemaan omat suosikkinsa.

Palkitut raportoijat:
  • Fortum Oyj, yleisen sarjan ja koko kilpailun voittaja, Suomen paras vastuullisuuraportti 2012
  • Oilon International Oy,  pk-yritysten sarjan voittaja
  • Senaatti-kiinteistöt, julkisen sektorin sarjan voittaja
  • Metsä Group Oyj, kunniamaininta, yleinen sarja
  • Sportelite Marketing Oy, kunniamaininta, pk-yritysten sarja
Lukijoiden valinnat:
  • Finnair Oyj, sijoittajan valinta
  • Fortum Oyj, median valinta
  • Nokia Oyj, kansalaisjärjestön valinta
  • Outotec Oyj, opiskelijoiden valinta

Lisätietoa kilpailusta voit lukea täältä.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Pyörätuoli ei estä työntekoa - asenteet ja ennakkoluulot estävät



Yle uutisissa oli viime kesänä hieno artikkeli siitä, kuinka apuvälineet eivät ole työnteon este, vaan asenteet ja ennakkoluulot. Yleensä työntekijä itse tietää, millä alalla hän voisi työskennellä ja kouluttautuu sen mukaan. Totta kai on aloja, missä työllistyminen on nykyään hankalampaa ison tarjonnan vuoksi, mutta jos työn saanti estyy väärien asenteiden takia, pitää muutoksia saada aikaan.

Artikkelissa kerrotaan parikymppisestä Jens Nybergistä, jolla on selkäydinvamma. Hän on kouluttautunut autoasentajaksi, mutta on joutunut koko ajan todistelemaan omaa pätevyyttään ja pärjäämistään. Nykyisen työpaikkansa hän oli saanut harjoittelun kautta.

- Pomo ei kysy multa koskaan, että pystynkö tekemään. Se kysyy, että kerkeenkö mä, kuvaa Nyberg työpaikkaansa, Jens sanoo.

Toisaalta ongelmia tuo myös se, että moni ihminen, jolla on vamma tai pitkäaikaissairaus, mieltää itsensä työkyvyttömyyseläkeläiseksi. Se ei edesauta työnsaantia, sillä silloin motivaatio työllistymiseen puuttuu. Eli asennemuutosta tarvitaan sekä työnantajissa että työntekijöissä.

Koko artikkelin voit lukea täältä.



torstai 22. marraskuuta 2012

Työllistymisen lähitulevaisuutta luotaamassa - Reilu Rekrytointi kokosi asiantuntijoita työpajaan



Reilu Rekrytointihanke kokosi kymmenen vammaisten työllisyysasioiden asiantuntijaa koolle Helsinkiin 20.11.
 
Kuulimme aluksi Nuorten Akatemiassa toimivan Sari Kuvajan ajatuksia järjestöjen ja yritysten yhteistyön muodoista ja niiden muuttumisesta kohti kumppanuutta. Rahallisen sponsoroinnin sijaan on ilmassa suuntaus yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen win-win -hengessä.

Kumppanuuden itujen häivähdyksiä tuli esille myös työpajasessiossa, jossa tulevaisuustaulukko-työskentelyn avulla pyrittiin etsimään keinoja vammaisten työllistymisen ja asenneilmapiirin kehittämiseksi.
keskustelut käynnissä
työryhmät viimeistelevät tuotoksiaan.

Koulutus ja oikean tiedon tuottaminen mm. työnantajien käyttöön todettiin tarpeelliseksi. Reilu Rekrytointi -hanke tuottaa asennetiedotus- ja haastekampanjan ohella verkkosivustoa, johon kootaan vammaisjärjestöjen tuottamaa tietoa. 10.1. lanseerattavan haastekampanjan tarkoituksena on viestin viemisen lisäksi saada työnantajia helppokäyttöisille nettisivuille, joilta on linkitykset mm. tukimuotojen esittelysivuille.

Hanke työstää marraskuisen työpajan koonnin hankekumppaneiden käyttöön. Työpajasarja jatkuu kohti yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun mallin laadintaa webropol- ja etätyöskentelyllä sekä ensi kevään ja syksyn työpajapäivillä.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Oletko kokeillut bocciaa?



Boccia on ollut paralympialaji vuodesta 1984 ja se on laji, joka sopii hyvin monelle. Bocciaa voi pelata seisten, tuolilla istuen, pyörätuolista ja tarvittaessa siinä voi käyttää pallokourua sekä avustajaa pelaamisen mahdollistamiseksi.  Kyseessä on siis tarkkuusheittolaji, jonka juuret ovat Antiikin Kreikassa, mikä jalostettiin peliksi Italiassa. Se muistuttaa paljon pentanqueta. (Suomen paralympiakomitea)

Pelissä käytetään punaisia ja sinisiä palloja.


Pelissä vaaditaan hyvää pelisilmää ja keskittymiskykyä, sillä omat pallot tulee saada vieritettyä mahdollisimman lähelle valkoista maalipalloa. Pisteitä jokaisesta erästä saa vain yksi pelaaja, jonka pallo/pallot ovat lähempänä maalipalloa. Pisteiden lukumäärä määräytyy siitä, kuinka monta palloa erän voittajalla on lähempänä maalipalloa ennen vastustajan palloja.

Pallojen etäisyys maalipallosta mitataan tarkkaan.
Vastustajan palloja voi aina yrittää poistaa maalipallon läheisyydestä osumalla niihin.
CP-liitto on tehnyt boccia pelistä oppaan, missä kerrotaan lajin säännöistä tarkemmin suomeksi. Oppaasta löytyy myös taulukot toimitsijoille, jotta pelit voidaan kirjata ylös. Kannattaa käydä tutustumassa oppaaseen täältä.
keskittyminen on olennainen osa peliä.
Bocciaa esittelevät kuvat on otettu CP-liiton bocciamestaruuskilpailuista, jotka pidettiin Turussa 13.-14.10. Lopuksi vielä video, missä esitellään bocciamestarien taitoja Pekingin paralympialaisissa. Pystyisitkö itse vastaavaan tarkkuuteen?


maanantai 19. marraskuuta 2012

MIND-tutkimusryhmä vammaisten työllistymisen kimpussa


 Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä jatkaa työtää Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Nyt käsittelyssä on työnhakijoiden ja työnantajien kohtaaminen. Ryhmä kartoittaa, miten työnhakijat, joilla on kehitysvamma, voisivat paikallisesti kohdata työnantajia ja päästä näyttämään taitojaan.

12.11. järjestyssä seminaarissa oli kohtaamisen lisäksi kuultavana Kehitysvammaisten Tukiliiton Kari Vuorenpään alustus aiheesta Osatyökykyisyys? sekä Espoon kaupungin hankintatoimen erityisasiantuntija Anneli Enbom. Hän kuvasi selkeästi, miten kaupungilla on hankinnoissaan sekä  taloudellinen vastuu, ympäristövastuu että sosiaalinen vastuu. Tästä on koottu Espooseen vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioiva linjaus. Kaupunki mm. sitouttaa palveluntuottajia tarjoamaan työssäoppimispaikkoja nuorille hankintasopimuksien kautta. 

Espoolla on tavoite sosiaalisesti vastuullisten hankintojen kautta 30 vaikeammin työllistyviin ryhmiin kuuluvan henkilön työllistäminen tänä vuonna. Keinoina käytetään markkinavuoropuhelua. ja kokeiluja on tehty eri kohteissa. Yksi kokeilu on työllistämisvelvoite sopimusehdoissa: ”Palveluntuottaja sitoutuu työllistämään x henkilöä sopimuskauden aikana”. Näissä sopimuksisa mukana kokeilussa olevan TE-toimiston rooli on tärkeä. Se kouluttaa kaupungin henkilökuntaa ja 2 virkailijaa hoitaa ko.  tukityöllistämistä.

Kari Vuorenpää korosti, että työnhakijoiden, joilla on kehitysvamma, tulisi voida työllistyä ensisijaisesti kuten muidenkin henkilöiden. Ei ole olemassa heitä koskevaa erityislakia vaan kaikki työntekijät kuuluvat saman normaalin lainsäädännön piiriin ja kaikille kuuluu normaali erityissuoja kohtuullisine mukautuksineen ja yhdenvertaisuuksineen.

Vasta jos/kun tämä normaali väylä on kokeiltu ja todettu epäsopivaksi työntekijälle, tulisi miettiä suppeampaa tehtävänkuvaa tai esimerkiksi muiden työnkuvista yli jäävistä tehtävistä koostuvaa, uutta ja tekemätöntä, työtä. Mikäli näiden jälkeen henkilö ei kykenisi hoitamaan työtehtävää, voitaisiin ajatella, että kyseessä on osatyökykyinen henkilö, jolle voisi ehdottaa palkan sovittamista.

Nykyisinhän ajatusmalli etenee täysin päin vastoin. Vai kuinka?
 



perjantai 16. marraskuuta 2012

Unelmat iholla




Soveltajassa on 24.10.2012 julkaistu artikkeli, missä Ulla-Maija ylikoski kertoo itsestään. Hän uskalsi kokeilla siipiään, jättää toimistotyöt ja aloittaa uuden uran tatuoijayrittäjänä. Hän oli aina haaveillut tatuoijan urasta muttei ollut aiemmin koettanut sitä.

– Olen aina pitänyt siitä ajatuksesta, että voin laittaa muistoni ja unelmani ikuiseksi leimaksi iholleni. Ne ovat kunnianosoitus haaveille ja eletylle elämälle, kuten arvetkin.

Ylikoski liikkuu pyörätuolilla ja on päätynyt itse siihen ratkaisuun ettei mainitse CV:ssään pyörätuolia. Hän ei ole myöskään karsinut paikkoja esteettömyyden takia, vaan aina järjestänyt itselleen apua, jotta on päässyt haastatteluun.

– Niin kauan kuin CV:ssä luki, että olen pyörätuolissa, en päässyt yhteenkään haastatteluun. Kun jätin sen tiedon pois, aloin saada kutsuja. Olen saanut kaikki paikat, joihin minua on haastateltu. 

Ylikoski kertoo omasta kokemuksestaan, että ennakkoluulot vammaista työntekijää kohtaan hälvenevät, kun hänellä on työpaikka. Hän myös mainitsee, että ennakkoasenteet eivät vain ole työnantajan ongelma. moni vammainen jää vain eläkkeelle ja Ylikoskellekin tätä mahdollisuutta oli tarjottu hänen ollessaan 16-vuotias. Hän on huomannut, että nuorten syrjäytymisestä puhutaan paljon, mutta että vajaakuntoiset näyttävät jäävän huomiotta syrjäytymiskeskusteluissa.

Hänen mielestään vajaakuntoisia arastellaan turhaan. Moni ei uskalla lähestyä pyörätuolissa istuvaa, koska ei keksi mitään sanottavaa.

– Me ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin, mutta liikutaan eri lailla. Paljon nopeammin.

Koko artikkelin pääset lukemaan täältä.

torstai 15. marraskuuta 2012

Kehitysvammaisen palkkaamista pelätään turhaan

Soveltaja.fi:ssä kerrotaan muutamasta kehitysvammaisesta nuoresta, jotka ovat työllistyneet. Artikkelissa haastatellaan Espoon Järjestöjen yhteisön toiminnanjohtajaa Mika Luukkaista, joka sanoo työelämän pelisääntöjen olevan kaikille samat. Hommien tulee hoitoa ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, mutta on huomioitava, että osa nuorista voi tarvita enemmän opastusta ja tukea pystyäkseen työskentelemään itsenäisesti.

Artikkelissa myös työntekijät saavat äänensä kuuluviin. Kai Kärkkäinen ja hänen työkaverinsa  Mikko ovat laitoshuoltajina.  Kai on osa-aikatöissa palkkatukipäätöksellä ja saa sen lisäksi eläkettä.

Moni suhtautuu vammaisuuteen yleensäkin hyvin ennakkoluuloisesti, vaikka yleensä aivan suotta. He, joilla on koulutus, haluaisivat työllistyä ja usein tällaisten henkilöiden työmotivaatio on suuri, oli heillä vammaa tai ei. 

Minusta Mika Luukkaisen asenne työntekijöihinsä on loistava. Hän on ymmärtänyt sen, että jokainen voi olla pätevä omaan työhönsä, kun työ on mitoitettu tekijänsä mukaan. Hän ei puhu kehitysvammaisten palkkaamisesta edes haasteena, vaan näkee sen mahdollisuutena. Tällaisia työnantajia me kaipaamme lisää.

– Olemme palkanneet avoimiin tehtäviin pätevät osaajat. Emme näe ongelmia vaan mahdollisuuksia, Mika Luukkainen summaa.

Koko artikkelin voit lukea täältä.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

75-vuotias Kela juhlii yhdessä asiakkaiden kanssa



Kela tiedottaa 14.11.2012
 
75-vuotias Kela juhlii yhdessä asiakkaiden kanssa
 
Kelan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuosi huipentuu marraskuussa, kun toimistot kautta maan tarjoavat asiakkaille kakkukahvit 19.–30.11.
 
Samaan aikaan eri puolilla maata järjestetään sidosryhmä- ja mediatilaisuuksia alueellisille yhteistyökumppaneille. Pääjohtaja Liisa Hyssälä sekä johtajat Helena Pesola ja Mikael Forss kiertävät ympäri maata ja osallistuvat tilaisuuksiin.
 
”Kelassa on käynnissä voimakas muutos, jonka tuloksista osa näkyy jo nyt asiakkaiden arjessa. Kohti uutta Kelaa -ohjelmamme jatkuu vuoteen 2015”, toteaa pääjohtaja Liisa Hyssälä.
 
Hakemuslomakkeita on yksinkertaistettu, ja kirjeiden ja päätöksien tekstejä on selkeytetty.  Nyt käytössä on jo noin 30 helpommin täytettävää hakemuslomaketta ja noin 250 ymmärrettävämpää asiakaskirjettä. Toisaalta työtä riittää: uudistamista odottaa yhä noin 200 lomaketta ja yli 1 000 kirjettä, joista pääosa uudistuu ensi vuonna. Kehittämistyötä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden näkemyksiä on kerätty esimerkiksi verkkokeskusteluissa ja haastatteluilla.
 
Asiakkaiden tarpeet muuttuvat – samanlainen palvelu ei sovi kaikille
Myös Kelan palvelutapoja uudistetaan jatkuvasti. Työkykyneuvonta alkoi vuoden alussa koko maassa.  Kelan työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jos sairauspäivärahakausi pitkittyy tai sairausjaksot alkavat toistua. Tähän mennessä työkykyneuvontaa on tarjottu lähes 3 000 asiakkaalle.
 
”Ensi vuonna palvelumalli laajenee sairaiden ja vammaisten asiakkaiden palveluun. Tavoitteena on, että tällä asiakasryhmällä olisi käytettävissä henkilökohtainen Kela-neuvoja, joka toimii aktiivisesti asiakkaan parhaaksi myös muiden viranomaisten kanssa”, Liisa Hyssälä kertoo.
 
Myös verkkoasiointi on lisääntynyt: nyt jo 20 % hakemuksista tehdään verkossa. Eniten verkkoasiointia suosivat opiskelijat ja lapsiperheet. Verkkoasiointi helpottuu entisestään, kun myös hakemuksen liitteet voi lähettää Kelaan sähköisesti. Palvelu on tulossa käyttöön lähiviikkoina. 

Toinen uutuus on ajanvaraus verkossa. Asiakkaat, joiden elämäntilanteessa tapahtuu suuria muutoksia tai joiden asiaa ei voi hoitaa verkossa tai puhelimessa, voivat itse varata netissä ajan Kelan asiakaspalveluun. Nettiajanvaraus on nyt kokeiltavana kolmella alueella, ensi vuoden kuluessa se on käytössä koko maassa.
 
”Kehittämistyössä haasteena on, että se ei saa vaarantaa Kelan perustehtävää. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat, mutta taloudellisille realiteeteille emme voi mitään. Kelassa tuottavuuteen kohdistuu samanlaisia paineita kuin muuallakin julkisella sektorilla. Lisää resursseja saamme vain tehostamalla ja automatisoimalla prosesseja.

Lisähaasteena on työttömyyden kasvu, joka tuo myös meille lisää töitä ja uusia hakemuksia”, pääjohtaja Hyssälä toteaa.
 
Lisätietoja
Tutustu Kelan strategiaan 2013–2016 ja Kohti uutta Kelaa -ohjelmaan www.kela.fi/strategia
 
Miten Kelasta tuli Kela? Lue lisää www.kela.fi/75
 
Asiakaskahvitusten aikataulu löytyy täältä.


tiistai 13. marraskuuta 2012

Selkeä perusopas kehitysvammaisuuteen: Minun elämäni

Kehitysvammaisten tukiliitossa on julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi opas nimeltä Minun elämäni. Se kertoo kehitysvammaisuudesta kehitysvammaisten ja heidän läheistensä kautta. Paljon hyvää asiaa ja antaa kokonaisvaltaisen kuvan. Oppassa on myös pureudutte termeihin, jotka helposti aina sotketaa kehitysvammaisuuden kanssa. Perustietoa on tuotu esiin mielenkiintoisella tavalla, joten oppaasen kannattaa käydä tutustumassa täällä.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Face 2 Face -seminaari 3.12.



Tervetuloa Face 2 Face -seminaariin, jossa tarjotaan esimerkkejä onnistuneista poluista työelämään 

Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta.
Aika: Maanantai 3.12.2012 klo 9:00-16:00

Paikka: Valkea Talo, llkantie 4, Haaga, 00400 Helsinki

Ohjelma:
09:00 Aamukahvi
09:30 Seminaarin avauspuhe Raija Mansikkamäki Asumispalvelusäätiö ASPA
09:45 Ruotsin työllisyysmalleja Emil Erdtman Handikappförbunden
10:30 Viron työllisyysmalleja Krislin Padjus Eesti Agrenska Fond
11:15 Työllisyyden hyvät käytännöt Helka Raivio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
11:40 Lounas
12:30 Vammaisten työllisyys Suomessa Kalle Könkkölä Kynnys RY
13:00 Suomen työllisyysmalleja
Kaarina Latostenmaa Työmieli -projekti / Satakunnan ammattikorkeakoulu
Sirpa Paukkeri-Reyes Silta työhön -projekti / Asumispalvelusäätiö ASPA
Liisa-Maija Verainen Sisäänheitto työelämään -projekti / Lihastautiliitto
Tiina Johansson Mielenterveyden keskusliitto
14:00 Kahvi
14:30 Tanskan työllisyysmalleja Inger Steen Møller Huset Venture
15:15 Loppukeskustelu

Esitelmien yhteyteen on varattu aikaa myös keskustelulle. Seminaarin
esitykset ovat englanninkielisiä ja tilaisuudessa on simultaanitulkkaus.

Seminaarimaksu: 50€. Laskutetaan tilaisuuden jälkeen.
(hinta sisältää lounaan ja kahvit)