perjantai 31. elokuuta 2012

Työ – tie osallisuuteen –projekti


Työ – tie osallisuuteen on Asumispalvelusäätiö ASPAn valtakunnallinen työllistymisprojekti vuosille 2012–2015. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja Lihastautiliiton kanssa.  



Asumispalvelusäätiö ASPA on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä on edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään. ASPA edesauttaa vammaisille tarkoitettujen yksilöllisten, laadukkaiden ja turvallisten asumispalvelukokonaisuuksien syntymistä tavallisissa asuinympäristöissä.  Yhtenä osana toimintaansa säätiö toteuttaa erilaisia projekteja, jotka liittyvät vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaan, työllistymiseen sekä tavallisessa asuntokannassa asumisen edistämiseen.

Asumispalvelusäätiö ASPAn Työ – tie osallisuuteen –projekti on suunnattu vastavalmistuneille tai ammatillisesta koulutuksesta valmistumassa oleville nuorille. Projektin tavoitteena on kehittää koulutuksesta valmistumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheeseen tuen malleja, jotka edistävät vammaisten ja mielenterveyskuntoutujanuorten työllistymistä niin, että ammattiin valmistuneet pääsevät koulutustaan, kykyjään ja edellytyksiään vastaavaan palkkatyöhön. Työllistyminen pian valmistumisen jälkeen on tärkeä tekijä tulevaisuuden työuran kannalta ja varmistaa työelämässä pysymistä myös tulevina vuosina esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisen sijaan. Projekti toteuttaa yksilö- ja ryhmämuotoista työllistymistä tukevaa toimintaa.

Merkittävä osa projektia on yhteistyö oppilaitosten, te-toimistojen, järjestöjen, työnantajien ja muiden nuorten urapolkuun vaikuttavien tahojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa lisätä palveluverkoston valmiutta osatyökykyisten vastavalmistuneiden palveluohjaukseen sekä vahvistaa työyhteisöjen valmiutta työolosuhteiden räätälöintiin ja moninaisuuden arvostamiseen. Vuosina 2012–2013 projektin toiminta-alueita ovat pääkaupunkiseutu, Valkeakosken, Kouvolan ja Oulun seudut.  Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä tai osallistumaan projektin toimintaan, ota yhteyttä!

Lisätietoja ja yhteystiedot löydät osoitteesta: www.aspasaatio.fi/tyo-tie-osallisuuteen


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Paralympialaiset alkavat tänään!

Lontoon Paralympialaisten avajaisia vietetään 29.8 ja siitä seuraavan 11 päivän ajan kisataan mitaleista monissa eri lajeissa. Suomea kisoihin lähtee edustamaan 35 hengen joukkue, joka kisaa kymmenessä eri lajissa. Lajeja, missä suomalaisedustusta nähdään, ovat maalipallo (naisten ja miesten joukkueet), jousiammunta, yleisurheilu, ampumaurheilu, purjehdus, pöytätennis, ratsastus, judo, uinti ja pyöräily.

Penkkiurheilijoiden iloksi kisoja näytetään paljon myös televisiosta. Yle lähettää päivittäin koosteen päivän kisoista sekä muutamaa lajia voi seurata myös netin kautta. Laajemmin lajikirjoon pääsee tutustumaan IPC:n sivuilla, joissa välitetään livekuvaa kisoista useammalla eri kanavalla. Noille sivuille pääset täältä. Alla vielä listattu ylen lähetysajat, tosin pieniä muutoksia voi vielä tulla aikoihin. 

Suomen paralympiajoukkueella on myös oman bloginsa, mistä kannattaa käydä kuulumisia lukemassa. Blogin löydät osoitteesta http://www.kohtilontoota.blogspot.fi/. Suomen joukkueella on tavoitteena 7 mitalia, joten kannustetaan urheilijoita saavuttamaan tavoitteensa!

Ylen lähetysajat (tv ja netti)

ke 29.8.
klo 21.20-00.30 Avajaiset (netti)

to 30.8.
klo 08.50-09.33 Avajaiskooste (TV2)
klo 13.00-15.45 Judoa (netti)
klo 18.00-20.00 Judoa (netti)
klo 20.30-20.54 Kooste (TV2)

pe 31.8.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 13.00-15.45 Judoa (netti)
klo 18.00-20.00 Judoa (netti)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)

la 1.9.
klo 10.30-11.18 Kooste (TV2)
klo 20.10-20.48 Kooste (TV2)
klo 21.00-00.20 Yleisurheilua (netti)

su 2.9.
klo 10.30-11.38 Kooste (TV2)
klo 12.00-15.40 Yleisurheilua (netti)
klo 20.20-20.48 Kooste (TV2)
klo 22.30-22.58 Kooste (TV2)

ma 3.9.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 12.00-15.15 Yleisurheilua (netti)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)
klo 23.25-23.38 Yleisurheilua (TV2)

ti 4.9.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)

ke 5.9.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)

to 6.9.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)

pe 7.9.
klo 08.50-09.33 Kooste (TV2)
klo 20.30-20.58 Kooste (TV2)

la 8.9.
klo 10.30-11.18 Kooste (TV2)
klo 12.00-14.55 Yleisurheilua (netti)
klo 21.44-21.50 Yleisurheilua (TV2)

su 9.9.
klo 10.30-11.18 Kooste (TV2)
klo 20.20-20.58 Kooste (TV2)
klo 21.30-00.30 Päättäjäiset (netti)

ma 10.9.
klo 08.50-09.33 Päättäjäiset-kooste (TV2)

tiistai 28. elokuuta 2012

Tarjolla sitoutuneita ja ahkeria työntekijöitä -miksi et palkkaa?

Näin minun tekisi mieleni kysyä hyvin monelta työnantajalta. Ja usein. 

Luen työssäni esittelyjä koulutetuista, motivoituneista ja työuraansa aloittavista tai jatkavista (vammaisista tai pitkäaikaissairaista) työnhakijoista. Työpaikkaa ei heille vain löydy. Haastattelukutsua ei tule.

Näitä henkilöitä on maassamme tuhansia. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisaste on Suomessa 20-30% laskentatavasta riippuen.

Haluaisin jatkaa kysymällä, miksi et käytä mahdollisuutta yrityksesi yhteiskuntavastuun kantamiseen? Ja sen näyttämiseen? 

Maalaisjärjellä ajateltuna yhteiskuntavastuun kantaminen tuottaa tulosta myös liikevaihdossa: jos kerran vammaiset ovat potentiaalia työelämässa, ovat he ja heidän verkostonsa sitä myös kuluttajina. Jos saat maineen reiluna rekrytoijana, löytänet myös uutta asiakaskuntaa.

Viittaan vielä Helsingin Sanomien artikkeliin 26.8.2012 (löytyy osoitteesta http://www.hs.fi/tyoelama/Kova+hinku+palkkat%C3%B6ihin/a1345861467447 ) ja ihmettelen ääneen, miksi haastatellut työnantajan edustajat eivät siltä istumalta tarjonneet kyseiselle Jaakko Niemiselle mahdollisuutta työhaastatteluun? Taisi jäädä melkoinen mahdollisuus käyttämättä.

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (Pirko) on haastatellut erityisryhmiin kuuluvia työntekijöitä palkanneita työnantajia. Näistä haastatteluista ilmenee, että työmahdollisuuksien tarjoamista pidetään merkittävänä yhteiskuntavastuun osana. Pirko:n koonnissa todetaan, että
·    "Työnantajien mielestä erityistä tukea tarvitsevan työntekijän työllistämiselle ei ole estettä, kun sopiva työtehtävä löytyy. Työllistämisen esteet liittyvät enemminkin ympäristöön ja ennakkoluuloihin kuin erityistä tukea tarvitsevaan työntekijään."  Niinpä. Miksi?
 

Yhteiskuntavastuullisesta työllistämisestä mediassa

Yhteiskuntavastuun ja vammaisten työllistymisen teema on esillä Yrittäjäsanomissa. Numerossa 6/2012 Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi kertoo, kuinka hänen yrityksessään työtehtävien sujuvoittaminen kaikille sopiviksi on vaatinut vain pieniä muutoksia. Taloudellinen satsaus on ollut muutamia satoja euroja. 

Yrityksessä työskentelee neljä vajaakuntoista työntekijää ja alihankkijaverkoston kautta työllistyy parisenkymmentä. Esimerkillisestä vammaistyöllistämisestä Innojoki on saanut palkinnon 2008.
Jokiniemen tapa kantaa yhteiskuntavastuuta on osatyökykyisten työllistäminen.

Aiheesta voi keskustella osoitteessa www.yrittajat.fi






maanantai 27. elokuuta 2012

Fakta lehdessä monimuotoisuudesta

Vuoden 2012 elokuun Fakta-lehdessä puhutaan monimuotoisuuden johtamisesta. Joissain tutimuksissa on tuotu esiin jo asiaa, että monimuotoinen työympäristö lisää luovuutta ja tuotteliaisuutta. Kun samassa paikassa työskentelevät erilaisen taustan omaavat ihmiset, saadaan yhteisö, missä asiat ehkä ratkeavat hitaammin, mutta lopputulokset ovat parempia.

Lehden artikkelissa vilisee tuttuja sanoja, kuten maahanmuuttajat, seniorit, nuoret, perheelliset, mutta sitten siellä nostetaan esiin sanat vajaakuntoiset vammaiset. Pitäisikö samalla puhua täyskuntoisista vammaisista ja pitkäaikaissairaista, jotka voivat toimia työelämässä kokopäiväisesti. On totta, että jos mittarina on ainoastaan täysi työviikko, eivät ehkä kaikki pitkäaikaissairaat tai vammaiset jaksa tehdä sellaista työmäärää. Ovatko he kuitenkaan vajaakuntoisia, jos he työllistyvät osa-aikaisesti ja jaksavat oman työnsä tehdä hyvin?

Artikkeli on kuitenkin hyvä siinä, että se kannustaa monimuotoiseen johtamiseen. Heterogeeninen työyhteisö nähdään mahdollisuutena ja positiivisena asiana sen sijaan, että sitä haluttaisiin välttää. Vaikka asenteissa on muutosvaraa, ehkäpä askelia parempaan suuntaan otetaan hiljalleen.

perjantai 24. elokuuta 2012

Hankkeessa tapahtuu: Ohjausryhmä kokoontui

Välillä taas kuulumisia Reilusta Rekrytoinnista itsessään. Kesä oli selkeästi hiljaisempaa kautta, kun monet kesälomailivat tai olivat muuten astetta heikommin tavoitettavissa. Elokuun alussa alkoi taas aktivoituminen, mikä on näkynyt ainakin sähköpostien määrässä. 

Mukana olevien järjestöjen kanssa on setvitty viimeisiä kuvattavia ja nyt pitäisi olla valinnat tehtyinä. Valtaosan kuvattavista olemme jo tavanneet, mutta kolme tulisi vielä haastatella. Mutta tältä osin hanke on kuitenkin edennyt aikataulussaan.

Eilen torstaina 23.8. kokoontui hankkeen ohjausryhmä ensimmäistä kertaa. Esittelimme hankkeen tavoitteet ja nykytilanteen ohjausryhmälle, jolla oli vapaus esittää kysymyksiä ja tarkennuksia kohdista, mitkä jäivät heitä askarruttamaan tai vain halusivat vinkata jostain. Kaiken kaikkiaan tuota kokousta voisi sanoa erityisen onnistuneeksi. Saimme kirjattua ison kasan huomioita, mitä ei itse olisi tullut ehkä ajatelleeksikaan.

Pohdimme muun muassa haastekampanjaa ja haastevideon sisältöä. Myös se herätti pohdintaa, että keitä hankkeen kannattaisi lähestyä yrityksissä. Toisaalta keskustelua puoleen tai toiseen oli siinä, että kuinka hajautetusti hankkeen tulisi sosiaalista mediaa käyttää. Tällä eräähän me olemme näkyvissä blogin lisäksi twitterissä, facebookissa ja storifyssä.  Näiden lisäksi ovat tulossa ainakin verkkosivut, jotka olisivat se pääkanava, missä videot olisivat näkyvissä.

Mutta hankkeen työntekijät kiittävät paikalle päässeitä ohjausryhmän jäseniä hyvin antoisasta kokouksesta! Saimme paljon pohdittavaa sekä monta hyvää ideaa, joita  varmasti hyödynnämme tavalla tai toisella!

Paikalle päässeet ohjausryhmän jäsenet sekä hankkeen työntekijät iloisessa yhteiskuvassa.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Työllistämisasiaa Kuntamarkkinoilla 12.-13.9.

Kuntamarkkinat ovat kunta-alan vuosittainen suurtapahtuma, jossa kohtaavat lukuisat julkisen alan vaikuttajat.
Tänä vuonna vammaisten työllistäminen on esillä seminaariosuudessa 13.9. klo 10-11. Tarkempi ohjelma löytyy Kunta.net -sivustolta osoitteesta
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2012/Sivut/2012-08-13-sote-kuntamarkkinoilla.aspx
josta alla oleva esittelyteksti on lainattu.

"10.00–11.00  Kunnan työllistämistoiminta uudistuu - työelämäosallisuuden lain  säädännön kehittäminen osana muutosta
Seminaarissa käsitellään uuden sosiaalihuoltolain lakiluonnoksessa esiintyvää työelämänosallisuuden käsitettä ja meneillään olevaa sosiaalihuollon työtoimintalainsäädännön uudistustyötä lyhyiden alustusten ja kommenttien sekä vuoropuhelun kautta.

Seminaarin lopuksi esitellään Sosiaaliportissa julkaistava uudistunut Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja.

Työelämäosallisuus - mitä se on ja mihin se on menossa? 
johtaja Kari Immonen, Sosiaali- ja terveysministeriö  

Näkemyksiä kentältä - uudistuksen uhat ja mahdollisuudet
aikuissosiaalityö ja työllistymispalvelujen päällikkö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki
toiminnanjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien valtakunnallinen yhdistys   
Järjestöpäällikkö Anssi kemppi, Invalidiliitto, Vammaisfoorumin työllisyysryhmä 
Keskustelua
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja uudistuu
Verkkotuottaja Päivi Achté, Sosiaaliportti

Yhteyshenkilö: Ellen Vogt, Kuntaliitto"

tiistai 21. elokuuta 2012

Oletko tietämättäsi rekrytoinnin ammattilainen?

Olemme huomanneet ansioluetteloita lukiessamme, että moni jättää kirjoittamatta oman kokemuksensa rekrytoimisesta. Kuinka niin? No.. Moni, joka käyttää avustajaa, hoitaa yleensä itse avustajan rekrytoimisen sekä hoitaa tuntien ilmoittamiset ja joskus jopa palkanmaksun riippuen hieman siitä,mikä taho avustajan palkan maksaa.

Olemme välillä kuulleet tuskailua siitä, että taas pitää hakea uusi avustaja, kun aiempi lopettaa. Ensiksi pitää tehdä ilmoitus, mikä vetoaa hakijoihin. Toisaalta ihan yhtä lailla pitää sanoa reilusti, mitä töitä avustaja tulee tekemään, jotta saa oikeasti parhaan mahdollisen palkattua, joka jaksaa työssään.

Varmasti hakijoiden määrä vaihtelee paljon riippuen paikasta, missä asuu ja siitä, että etsiikö avustajaa kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti. Kuitenkin useamman hyvän hakijan kohdalla, joutuu jo puntaroimaan hakijoita ja ehkäpä haastattelemaankin useamman vaihtoehdon ennen kuin tietää, kuka on sopivin.

Miksi tällainen taitoa sitten harvoin näkyy ansioluettelossa? Ehkä osa ei tiedosta sitä merkittäväksi, kun se ei ole osa omaa työ- ja koulutushistoriaa. Se on vain se pakollinen lisä. Toisaalta ehkä mietitään sitä, mitä työnantaja sanoo, kun lukee, että on avustajan työnantaja. Mutta miksi peittää taitoa, joka sinulla on? Jos olet rekrytoinut paljon itse, on se lisännyt varmasti valmiuksia toimia muiden ihmisten kanssa. Toisaalta toimiessaan toisen työnantajana saa tärkeää näkökulmaa, kuinka suhtautua muihin, vaikka ei itse olisikaan hakeutumassa töihin johtotehtäviin. Kannattaa siis ruotia omaa elämänhistoriaansa läpi, koska sieltä voi tulla yllättäviä taitoja ja osaamista, mitkä edesauttavat oman ammattitaidon näyttämistä.

maanantai 20. elokuuta 2012

Esittelyssä VANE


Valtakunnallinen vammaisneuvosto eli VANE on viranomaisten, vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen yhteistyöelin. Se toimii Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Neuvostossa on 18 jäsentä, jotka edustavat  valtakunnallisia vammaisjärjestöjä, ministeriöitä,  Stakesia ja Suomen kuntaliittoa. Valtioneuvosto nimeää neuvoston ja sen puheenjohtajan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvoston tehtävänä on osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ja vaikuttaa vammaisten ihmisten elinoloihin ja edistää  vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista.

Valtakunnallisen vammaisneuvoston vaikuttamistyön ajankohtaisia osa-alueita juuri nyt ovat erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO” toimeenpanon seuranta. Sekä sopimuksen ratifioinnin että vammaispoliittisen ohjelman toimeenpanolla on mahdollista edistää vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Muutoinkin vammaisten ihmisten työllisyys   on ollut koko neuvoston olemassaolo ajan sen yksi tärkeimmistä vaikuttamistyön kohteista. Tältä pohjalta VANE on hallunnut lähteä mukaan myös Reilu rekrytointi hankkeeseen.

Lue VANE:sta lisää: www.vane.to

torstai 16. elokuuta 2012

Pellervon Taloustutkimus tutkii maahanmuuttajien työllistymistä

http://www.ptt.fi/site/?lan=1&page_id=352

Pellervon Taloustutkimus toteuttaa vuosina 2011-12 tutkimuksen, jossa tarkastellaan monipuolisesti eri aineistolähteiden ja tutkimusmenetelmien avulla maahanmuuttajien kotoutumista ja integroitumista työmarkkinoille. 

Tavoitteena on tutkia sekä työnhakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia että kotoutumisen edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tutkimusesittelyssä henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi määritellään henkilön taidot ja ominaisuudet (mm. tarvittavat perusominaisuudet kuten erilaiset kommunikointitaidot (kielitaito), koulutustaso, työhön liittyvä osaaminen, pätevyys ja työmarkkina-asema. Muita ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä työlistymisen kannalta ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tai kulttuurinen tausta. 
Tutkimus poikkeaa aikaisemmista tutkimuksista siinä, että se ottaa huomioon yksilölliset ominaisuudet ja myös kotoutumisen edistämiseksi tehdyt toiminpiteet. 

"Eräs tämän tutkimuksen innovaatioista on nimenomaan tuoda maahanmuuttajiin kohdistettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin taloustieteellinen vaikuttavuusarviointi, joka toistaiseksi puuttuu lähes täysin", kuvataan Pellervon Taloustutkimuksen verkkosivulla ja korostetaan, että "tehokas maahanmuuttopolitiikka vaatii vastauksia työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta".

Hankkeen päärahoittajat ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Kuntaliitto, Uudenmaan liitto ja TEM ja hankkeesta löytyy lisätietoa osoitteesta: http://www.ptt.fi/site/?lan=1&page_id=352




                                                                                                                                                     

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Vamma ei estä olemasta vapaa

Näin kirjoittaa Yhteishyvä-lehti numerossa 7/12. Liikenneonnettomuudessa vammautuneen Krista Kohtakankaan haastattelussa tulee esiin se, miten vamma ei estä olemasta vapaa ja itsenäinen.

Ja niin... Krista mainitsee toiveestaan löytää tulevaisuudessa kiva työpaikka. Hän opiskelee Lapin yliopistossa soveltavaa psykologiaa.

Lähes poikkeuksetta vammaiset nuoret toivovat tulevaisuudelta samaa kuin kaikki nuoret. Haaveissa on muun muassa työpaikka koulutuksen jälkeen.

Potentiaalista työvoimaa siis pukkaa putkesta ulos. Harmi kuinka usein kuulee putken johtavankin työkyvyttömyyseläkkeelle, minkä jälkeen eivät Te-toimistojen palvelut ole saatavilla.

Parannusta palveluihin odotetaan kovasti. Kuten eräs viisas maahanmuuttajalapsia pitkään opettanut lastentarhanopettaja sanoi työstään: "On vain ymmärrettävä, että saadakseen saman, jotkut tarvitsevat enemmän". Jotta saamme nämä nuoret yhteiskunnan toimijoiksi ja kansantuotteen tuottajiksi sekä kuluttajiksi, on valtion huolehdittava siitä että väylä vammaisislle ja pitkäaikaissairaille nuorille on avoin.

Avoin ja vapaa ovat lähellä toisiaan. Eikö?

tiistai 14. elokuuta 2012

Esittelyssä Suomen MS-liitto ry


MS-liitto toimii MS-tautia ja harvinaisia eteneviä neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Sekä MS-tauti että monet harvinaisista neurologisista sairauksista ilmenevät tavallisesti 20–40-vuotiaana. Näihin sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkitys, kuntoutus, liikunta ja vertaistuki parantavat useimpien elämänlaatua. Etenevä neurologinen sairaus koskettaa sairastuneen lisäksi hänen lähiyhteisöään. MS-liiton tavoitteena on tarjota sairastuneille ja heidän läheisilleen paras mahdollinen tuki hyvään elämään. Liitto tarjoaa mm. ohjausta ja neuvontaa muuttuneessa elämäntilanteessa. Liiton kuntoutus- ja asumispalvelut ovat käytettävissä sairauden eri vaiheissa.

MS-liitto tarjoaa yksilöllistä neuvontaa mm. työllistymisvaikeuksissa, työuran jatkamisessa ja eläkkeelle siirtymisessä. Neuvontaa saa myös opiskelu- tai työolosuhteiden järjestämisessä, ammatin vaihtamisessa sekä erilaisten tukien ja etuuksien selvittämisessä. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia ja ne on tarkoitettu MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. Lisäksi neuvontaa voivat hyödyntää mm. työnantajat, TE-toimistojen työntekijät sekä työterveyshuolto ja muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Linkit:

maanantai 13. elokuuta 2012

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet

Viikonloppuna Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nykyään noin neljä nuorta eli alle 30-vuotiasta jää joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Usein heidän diagnoosinsa on jonkinasteinen käytöshäiriö tai masennus. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeen saajia alle 30-vuotiaiden keskuudessa oli 6147 ja viime vuosina myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut tasaisesti nousussa. 

Miksi nuoriso sitten oireilee niin kovasti?

Usein perustellaan työelämän paineilla sitä, että ei jakseta. Toisaalta paineet menestyä on suuret. Monet lehdet kertovat ihanne-esimerkkejä nuorista aikuisista, joilla menee hyvin ja elämä on loisteliasta heidän omien sanojena mukaan. Kun tällaiseen maailmaan vertaa keskivertoihmisen arkea, alkaa se tuntua kovinkin harmaalta. Osaltaan median aiheuttamat mielikuvat ehkä lisäävät tyytymättömyyttä ja jos nuorelle tulee tunne, että omaan elämäänsä ei pysty vaikuttamaan, se heijastuu helposti myös omaan mielialaan.

Ei ehkä ole yhtä ratkaisua työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskemiseen, mutta ainakin yhteiskunnan tulisi herätä tiedostamaan asia.  Kun puhumme työuran pidentämisestä, tulisi pohtia ensiksi, kuinka saamme työikäiset pysymään töissä nykyiseen eläkeikäänkin saakka. 

torstai 9. elokuuta 2012

Piteneekö työura?

Taloussanomissa oli artikkeli, missä Valtion taloudellisen keskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti, että Suomen talouden ongelmien ratkaisemiseksi tulee työuria pidentää. Hän väläytteli eläkeiän nostamista jopa 78 vuoteen nykyisillä nuorilla, jotta vanhenevasta väestöstä pystytään huolehtimaan. Samaan aikaan monilla aloilla työntekijät huomaavat olevansa jo viidenkymmenen tuntumassa liian vanhoja palkattaviksi. Tätä samaa huolta olemme kuulleet myös hankkeessamme olevien työnhakijoiden keskuudessa.

Vaikka heillä kaikilla olisi nykyiselläkin eläkeiällä mahdollisuus työskennellä useita kymmeniä vuosia, on työllistyminen syystä tai toisesta hankalaa. Jutellessani haastateltavien kanssa on monella ollut tunne, että töihin on nyt päästävä tai ei ehkä enää tärppää jatkossakaan. Toisaalta tämä kertoo kyllä loistavasta motivaatiosta etsiä töitä ja halusta elättää itsensä omilla taidoillaan. Jos ihminen on sinut oman menneisyytensä kanssa ja tulee toimeen sairautensa ja vammansa kanssa, eikö hänelle pitäisi tarjota mahdollisuutta työelämään? Sen sijaan moni työnantaja pysähtyy katsomaan vain ihmisellä mahdollisesti olevaa eläkepäätöstä tai näkee vamman unohtaen sen, että työntekijän kunto voi muuttua ajan kanssa myös parempaan suuntaan, kun muun muassa lääketiede ja hoidot kehittyvät.

Tuntuu, että eläkeiän nostamisesta käytävät kiistat ovat turhanpäiväisiä, kun Suomessa on tällä haavaa iso joukko osaavaa porukkaa, joka on joko jumittunut työttömyyteen tai lyhyisiin pätkätöihin, jotka eivät näytä johtavan vakinaiseen työhön. Eikö olisi ensin parempi miettiä kaikille nykyisille työikäisille mahdollisuutta työntekoon ja vasta sitten ruotia, että tarvitseeko eläkeikää korottaa? Reilun Rekrytoinnin myötä olemme puhelleet monien ihmisten kanssa, joilla on hyvä koulutus ja osaaminen. Silti he eivät tunnu pääsevän töihin ja tälle ei ole edes mitään yksiselitteistä vastausta miksi näin on. Ehkäpä resursseja tulisi laittaa enemmän siihen, että ihmiset ylipäätänsä työllistyvät. Tämä on jo sinänsä haaste aikana, milloin irtisanomisista uutisoidaan liian usein.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Opiskelu työttömänä

Jos tulet irtisanotuksi työstäsi tai lopetat sen itse, on yksi vaihtoehto suuntautua jatkokouluttautumaan. Työttömälle on erilaisia tapoja täydentää omaa osaamistaan tai kenties hankkia uuden ammatin, jos oma ala ei tarjoa hyviä työllisyysnäkymiä.

Vuonna 2010 työttömyysturvaan tuli muutos, että työtön työnhakija voi opiskella päätoimisesti omaehtoisia opintoja, jos ikää on vähintään 25 vuotta opintojen alkamishetkellä. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinotoimiston tulee todeta koulutus tarpeelliseksi oman työllistymisen kannalta. Työttömyysturvan varassa tehtyjen opiskelujen etenemistä seurataan myös TE-toimistossa.

Moni kysyy, mikä ala sitten tulevaisuudessa työllistäisi. Yleensä vastaukset ovat varovaisia, mutta Ammattinetti nostaa esimerkiksi hoito- sekä suojelualan työt ja liikenteen paissa tehtävät työt sellaisiin, jotka jatkossakin tarjoaisivat töitä. Tosin ennusteet vaihtuvat, muttä tämänhetkiset pohdinnat työvoiman rakenteesta ja eläköitymisestä viittaisivat töihin näillä aloilla.

Lisää työttömien opiskelumahdollisuuksista on kerrottu opintoluotsin sivuilla, minne pääset tästä.

tiistai 7. elokuuta 2012

Sähköinen ansioluettelo

Uutisissa oli ma 6.8. juttua siitä, kuinka työntekijän tulee brändätä itsensä työmarkkinoille. Hänen täytyy olle luovempi erottautuessaan muista ja uudenaikaisia tapoja mainostettiin osaamisen esittämiseen. Kuinka sitten luoda täydellinen ja moderni ansioluettelo itselleen?  Social Times on muun muassa listannut neuvoja, mitä työnhakija tulisi ottaa huomioon. Artikkelissa myös mainitaan, että työnantajista 24% on palkannut työntekijän sosiaalisen median profiilin perusteella, kun taas jopa 33% työnantajista on sanonut, etteivät palkanneet työntekijää nähtyään tämän profiilin. Ehkä panostaminen siis kannattaa.

Ensinnäkin tärkeää on huomioida oikea fontti. Mitä korukielisempää fonttia käytät, sen vähemmän sitä ymmärretään helposti. Esimerkiksi verkkosivuilla Georgia toimii hyvin, sillä se on suunniteltu luettavaksi näytöltä. Toisekseen katso, että nettiin lataamasi kuvat ovat sellaisia, jotka haluat työnantajasi myös näkevän. Kuvia on aina hankalampi saada pysyvästi poistettua kuin lisätä niitä erilaisiin verkkopalveluihin.

Muista ansioluettelossasi korostaa etujasi. Objektiivisuus ei ole hyvä, jos olet liian kriittinen omaa osaamistasi kohtaan. Ei työnantaja halua lukea listaa vioistasi, heitä kiinnostaa enemmän se, miksi olisit hyvä juuri heidän firmaansa. Toisaalta ole luova ja muista linkittää työnhakuprofiilisi työhakemuksiin. Kun olet tehnyt itsestäsi hyvän profiilin esimerkiksi Linkedin-palveluun, kannattaa siitä vinkata työhakemuksissa, jotta huolella tehty ansioluettelo ei jää käyttämättä.

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan täältä.


maanantai 6. elokuuta 2012

Esittelyssä Suomen Kuurosokeat ry - Föreningen Finlands Dövblinda rf


Suomen Kuurosokeat ry on vuonna 1971 perustettu kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten oma järjestö. Se valvoo heidän oikeuksiaan, tuottaa heille palveluita, toimii kuurosokeusalan asiantuntijana ja järjestää yhteistä toimintaa. Jäseninä on kuurosokeita ja heidän omaisiaan. Ääni- ja päätösvalta on kuurosokeilla varsinaisilla jäsenillä. Laaja-alaisen yhteistyön avulla järjestö toteuttaa toiminta-ajatustaan: "Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen, hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa".

Kuurosokeus on yhdistelmävamma

 

Kuurosokeus on yhdistelmävamma, jolla tarkoitetaan vakava-asteista kuulo- ja näkövamman yhdistelmää. Vain hyvin pieni osa kuurosokeista on täysin kuuroja ja sokeita, suurin osa joko näkee tai kuulee tai sekä näkee että kuulee jonkin verran. Vammojen yhdistelmä vaikeuttaa liikkumista, tilan ja tilanteen hahmottamista sekä ihmisten kanssa kommunikointia.

Vammojen eri asteista johtuen kuurosokeat kommunikoivat monella eri tavalla. Osa kuulee ja vastaa puheella, osa on viittomakielisiä, osa käyttää viittomia äidinkielensä mukaan. Täysin kuurosokeat kommunikoivat kädestä käteen viittoen eli taktiilisti. Kuulonäkövammaisilla on yleensä opas tai viittomakielen tulkki mukana kodin tai tutun ympäristön ulkopuolella liikkuessaan.

Kunnolliset ja riittävät apuvälineet, hyvä valaistus, turvallinen liikkuminen, toimiva kuljetuspalvelu sekä mahdollisesti tulkki ja/tai henkilökohtainen avustaja takaavat kuurosokealle täysipainoisen mahdollisuuden opiskella ja tehdä työtä.

Lisätietoja: www.kuurosokeat.fi

torstai 2. elokuuta 2012

Lihastautiliitto ry

Me olemme aiemmin kertoneet, mitkä järjestöt ja tahot ovat mukana hankkeessa. Syksyn mittaan laitamme tänne lyhyitä esittelyitä niistä toimijoista, jotka haluavat kertoa omasta toiminnastaan lyhyesti lukijoille. Lihastautiliitto koordinoi Reilu Rekrytointi hanketta, mutta millaisesta liitosta oikein on kysymys?


Lihastautiliitto on valtakunnallinen keskusjärjestö, joka yhdessä 12 jäsenyhdistyksensä kanssa tukee neuromuskulaaritauteja sairastavien ja heidän läheistensä oikeutta tasa-arvoiseen ja monimuotoiseen elämään, ja tekee työtä heidän yhteiskunnallisten oikeuksiensa puolesta sekä vaikuttaa palvelujen, kuntoutuksen ja hoidon laadun sekä tutkimuksen edistämiseksi.

Lihastaudit eli neuromuskulaarisairaudet ovat harvinaisia neurologisia ja usein perinnöllisiä sairauksia, joita esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Erilaisia diagnooseja on tunnistettu maailmalla yli 800 ja ne ilmenevät hyvin yksilöllisesti - joukkoon kuuluu niin vaikeasti vammauttavia sairauksia, kuin niitä, jotka eivät edes näy päällepäin. Arvioiden mukaan noin 10000 suomalaisella on neuromuskulaarisairaus.

 Lihastautiliitto tarjoaa seuraavia palveluita:

  • Sopeutumisvalmennus (tietoa ja vertaistukea, kuntoutuskursseja)
  • Fysioterapia (fysio- ja lymfaterapiaa. Liiton terapiayksikkö Turussa)
  • Lihastautineuvola (ohjausta ja neuvontaa seuraavilla alueilla: fysioterapia, toimintaterapia, kuntoutus, sopeutumisvalmennus, perinnöllisyys, itsehoito, sosiaaliturva ja urasuunnittelu. Vastaanotolla moniammatillinen työryhmä. Valtakunnallinen lihastautineuvola toimii Turussa)
  • Diagnoosineuvonta (tietoa lihassairauksista, keskusteluapua ja psyykkistä tukea, ohjausta terveydenhoidossa ja kuntoutuksessa)
  • Kotiventilaatiotoiminta
  • Sosiaalineuvonta (neuvontaa ja ohjausta sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä)
  • Työllisyystoiminta (työn hakeminen ja työssä jaksaminen)
  • Nuorisotoiminta (oma jaosto nuorille jäsenille, kursseja)
  • Tiedottaminen (oppaita, lehti, Facebook ja liittoposti)
  • Koulutus (työntekijöiden ja jäsenten koulutus) 
Lisätietoa Lihastautiliitosta löydät nettisivuilta, jotka ovat http://www.lihastautiliitto.fi/Etusivu.