tiistai 31. heinäkuuta 2012

Erottautuminen muista työnhakijoista

Viime helmikuussa uutisoitiin iltapäivälehdissä opiskelijasta, joka haki kesätöitä itse kirjoittamansa kyltin avulla, mitä piti käsissään seisoen Helsingin rautatieasemalla. Hän oli kuulemma saanut kiinnostusta osakseen ja päässyt työhaastatteluihin. Niiden kautta oli sitten löytynyt kesätyö omalta ajalta, mistä opiskelija kertoi tämän päiväisessä uutisoinnissa.

Tosin opiskelija myönsi hakeneensa saamaansa paikkaan myös verkkohaun avulla. Mutta oliko itsensä mainostaminen se lopullinen niitti, mikä sai hänet erottumaan muista hakijoista? Jos oli, niin pitäisikö muidenkin löytää keinoja erottautua muista työnhakijoista? Nykyään, kun monia paikkoja haetaan vain netissä täytettävällä ilmoituksella, voi oman hakemuksen saaminen mieleenpainuvaksi olla vaikeaa. Verkkohakemuksessa täytetään tietyt peruskohdat ja yleensä sana on vapaa vain muutamissa kohdissa. 

Joissain tapauksissa mieleenpainumista voisi auttaa soittamalla yritykseen. Ainahan voi ja kannattaa tiedustella, millainen työ tulisi olemaan käytännössä, jos työnkuvaus on jäänyt on jäänyt lyhyeksi ilmoituksessa. Jos haet yhtään luovemmille aloille, kannattaa olla portfolio vaikkapa omilla verkkosivuilla, minkä linkin voit aina antaa työnantajalle. Toisaalta, jos haet ammattia, missä tulet kirjoittamaan paljon, voisitko näyttää osaamistasi esimerkiksi jonkin blogikirjoituksen tai kannanoton avulla?

Mutta joskus parhaiten voi erottautua sillä, että on laatinut työhakemuksen ja ansioluettelon huolella. Korjannut niistä kirjoitusvirheet pois sekä ottanyt selvää haettavasta työstä, jotta työhakemus todellakin on kirjoitettu haettuun työhön. Viimeistele siis hakemuksesi huolella ja jos olet epävarma oikeinkirjoituksesta, anna jonkun oikolukea tekstisi ennen sen lähettämistä työnantajalle.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Yhteenveto heinäkuusta

Heinäkuun aikana saimme selvyyttä kuvattaviin ja nyt on melkein kaikki kasassa. Elokuun aikana tapaamme loput kuvattavat ja juttelemme heidän kanssaan työnhakuvideoista. Varsinaiset kuvaukset ovat sitten myöhemmin syksyllä, kunhan ajankohta saadaa lyötyä lukkoon.

Tämä kesäkuukausi on mennyt pitkälti syksyä suunnitellessa. Kun valtaosa ihmisistä on lomalla, asiat etenevät verkkaisemmin ja siksi olemme ehtineet tutustua muun muassa muutamiin opinnäytetöihin, missä pureudutaan työllistymisen ongelmiin. Kävimme K18-kurssilla puhumassa työllisyysasioista ja olemme esitelleet työllisyyteen tai vammaisuuteen ja pitkäaikaissairauksiin liittyvää materiaalia. Kirjallisuusvinkkejä voi bongata aiemmista kirjoituksistamme sekä storify:stä. Näiden vinkkejä tulemme kertomaan myös syksyn mittaan aina kun kiinnostavia artikkeleita ja juttuja löydämme. Edelleenkin otamme mielellämme vinkkejä vastaan, jos teillä on mielessä materiaalia, mihin ehdottomasti kannattaisi tutustua ja kertoa muillekin.

Näistä kantimista on hyvä jatkaa kohti elokuuta, jolloin visuaalisen ilmeen suunnittelu jatkuu.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Harrastukset ansioluettelossa

Ansioluettelo on se lyhyt kertomus, mikä työnantajalle tiivistää tyinhakijan elämän. Muutamaan sivuun pitäisi saada sisällytettyä työkokemus, koulutus ja se muu elämä. Niin, Tarvitseeko muuta elämää lisätä ansioluetteloon, vai toimisiko se hyvänä listauksena pelkästää työ- ja koulutushistoriasta?

Olemme tutustuneet erilaisiin ansioluetteloihin tässä hankkeen aikana sekä katselleet paljon erilaisia esimerkkejä, mitä nettikin on täynnä. Ja kyllä.. useimmat niistä vinkkaavat kertomaan myös harrasteistaan ansioluettelossaan. Monesti harrasteiden lisäämistä puolletaan oman aktiivisuuden näyttämisellä. Ja onhan se niinkin.. Jos työnhakija kertoo harrastavansa lenkkeilya, tulee mielikuva ihmisestä, joka jaksaa työssään, koska liikkuu vapaa-ajallaan ainakin jonkin verran. Toisaalta vaikka olisikin hyvin aktiivinen vapaa-ajalla, kannattaako kaikkea mainita? Voiko suuri määrä harrasteita ollakin negatiivinen työnhaun kannalta? Työnantajalle pitää näyttää, että sinulla on aikaa tehdä työtäkin. Jos olet koko ajan menossa sekä töissä että vapaa-ajalla, niin ehkä uhka uupumisesta onkin ajankohtainen.

Kannattaa siis miettiä, mitä harrastuksia ansioluetteloon laittaa. Kovin erikoisten harrastusten kanssa saa myös varautua selittämään niitä. Eli elä ainakaan lisää mitään, mistä et oikeasti tiedä! Mutta ehkä kaikkein paras on, jos kerrot niistä harrasteista, mitkä auttavat sinua jaksamaan työelämässä ja toisaalta niistä, jotka voivat hyödyttää sinua ammatissasi. Jos haet vaikka työskentelemään nuorten pariin ja olet järjestänyt leirejä nuorille vaikka jossain järjestössä, on tämä etu, mitä kannattaa korostaa. Tai jos teet vapaaehtoistyötä, voi se ollakin se syy, miksi ajat jonkin toisen hakijan edelle. Ansioluettelo kannattaakin lukaista joka kerta läpi ennen sen lähettämistä työnantajalle ja pohtia, kertooko ansioluettelo sen, mitä pitääkin.

Tulemme syksymmällä analysoimaan ansioluetteloa enemmänkin, kun niitä tulee myös hankkeen verkkosivuille kuvattavista.  Mutta jos englannin kieli taittuu, on harrastuksien vaikutusta työn saamiseen pohdittu myös täällä.

torstai 26. heinäkuuta 2012

Kiinnostaako Lontoon paralympialaiset?

Lontoon paralympialaisia vietetään 29.8-9.9.2012. Tällä hetkellä monella urheilijalla on varmasti jännitystä ilmassa, kun kisoihin on enää se kuukausi aikaa. Suomen paralympiajoukkue tulee todennäköisesti olemaan kooltaan 35 henkeä ja 32 paikoista lyötiin lukkoon jo heinäkuun alkupuolella. Viidellä yleisurheilijalla on ollut mahdollisuus vielä antaa näyttöjä heinäkuun aikana ja heistä kolme valitaan mukaan joukkueeseen elokuun alkuun mennessä. 

Suomi lähtee kisoista tavoittelemaan seitsemän mitalia, mikä tarkoittaa kovaa uurastusta joukkueelta. Toiveet ovat korkealla tietenkin, että kaikki menisi hyvin ja menestyksen myötä vammaisurheilijat saisivat myös näkyvyyttä mediassa.  Alla aiheesta on vielä paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustosen haastattelu heinäkuun alkupuolelta, mikä on nähtävissä youtubesta.

 

Jos paralympialaiset kiinnostavat enemmän, on paralympiajoukkueella oma blogi, minne urheilijat, valmentajat ja toimistonväki kirjoittavat sännöllisesti. Kannattaa lueskella kuulumisia sieltä, jos aihe kiinnostaa. Blogiin voin klikata suoraan tästä.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Näkökulmia vammaisuuteen

Näkökulmia vammaisuuteen on artikkelikokoelma, missä kerrotaan vammaisuudesta Suomessa sekä ulkomailla. Kirja on tehty vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman toimesta ja kirjoittajina siinä on niin tutkijoita, alalla työskenteleviä että maahanmuuttajia. Teos oli paikoin hyvinkin mielenkiintoinen ja nosti esiin monenlaisia mieipiteitä. Alla onkin muutamia otteita kirjan artikkeleista.

"Minusta tuntuu, että Suomessa vammaisen on vaikeampaa löytää työpaikkaa. Monet työnantajat eivät varmuuden vuoksi uskalla ottaa esimerkiksi pyörätuolin käyttäjää töihin: Siinähän voi olla jo riskinsä." (Liikuntavammaisena Venäjällä ja Suomessa, Nana Lokteva)

Tällainen kommentti on paljon sanottu ihmiseltä, joka on nähnyt sekä venäläistä että suomalaista kulttuuria. Usein me ajattelemme, että meidän tukisysteemimme ovat hyvät ja mahdollistavat tasa-arvoisen elämän kaikille. Kuitenkin esimerkiksi työn saanti voi edelleenkin olla hyvin haastavaa asenteiden takia. 

"Ymmärsin, että vammaisuus ei aiheudukaan yksinomaan minussa yksilönä olleesta viasta tai vammasta. Kyse olikin yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen häiriöstä." (YK:n vammaisyleissopimuksesta ja kokemuksia sen neuvottelemisesta, Pirkko Mahlamäki)

Aika olennainen oivallus. Jos ympäristö ei ole esteetön, niin totta kai se rajoittaa esimerkiksi sähköpyörätuolin käyttöä. Kun vain näitä ajatuksia saataisiin suunnittelijoiden päähän, jotka yleisesti miettivät kaupunkien ulkoasua ja päättävät asioista. Joskushan vaikka niin simppeli asia kuin matkustaminen voi olla vaikeaa.. hyvänä esimerkkinä osa junista ja linja-autoista, mihin raskaammalla tuolilla tai mopolla ei pääse ja moni käveleväkin voi kokea korkeat portaat tuskallisiksi kivuta ylös.

"Useimmat somalit uskovat, että vammaisuudella on luonnonmukaiset syyt tai että se on perinnöllistä. Esimerkiksi sen, että pieni lapsi syö maksaa, uskotaan voivan aiheuttaa puhevaikeuksia tai puheen viivästymistä. Yleistä on myös usko noituuteen ja pahan silmän vaikutukseen, joka voi aiheuttaa taudin ja jälkiseurauksena vammaisuuden. Myös oleskelun kaatopaikalla ja sen läheisyydessä uskotaan voivan aiheuttaa taudin, joka johtaa vammaisuuteen." (Vammaisuus somalikulttuurissa, Mulki Mölsä)

Tämä viimeinen nosto oli vain mielenkiintoinen yksityiskohta, kuinka asioista ajatellaan. Tosin asian tekee järkyttävämmäksi, kun ymmärtää tuon tekstin tarkoittavan nykyaikaa, ei vaikka ajatusmalia vuosisatojen takaa. Noin siis uskotaan valtiossa, missä on normaalia mennä naimisiin lähisukulaisten kanssa, joten geneettisten sairauksien ja  geenivirheiden todennäköisyys vielä kasvaa. Samaan aikaan perheen sitten oletetaan huolehtivan vammaisista, sillä yhteiskunta ei sitä tee.

Näkökulmia vammaisuuteen kannattaa lukea. Sitä saa myös painettuna versiona, mutta sen pystyy lukemaan verkosta myös pdf-versiona. Nettiversioon pääset täältä.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Sosiaalisen median peruskäsitteet

Tiedätkö, mitä eroa on virtuaalimaailmoilla ja kuinka ne eroavat blogista tai sisällönjakopalveluista? Termistö on joskus hyvin sekavaa, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta. Vaihtoehtoja on niin paljon, ettei ehkä ole selvää, missä kannattaisi olla ja mitä seurata.

Eetu Seppänen on tehnyt opinnäytetyön sosisaalisesta mediasta sekä siitä, kuinka sitä voitaisiin järjestössä käyttää. Opinnäytetyössä avataan hyvin sosiaalisen median käsitettä sekä kerrotaan erilaisista internet-palveluista, mitkä käsitteen alle kuuluvat. Toisaalta opinnäytetyö kertoo myös kuurosokeista sekä siitä, kuinka järjestötasolla kuurosokeiden kannattaisi sosiaalista mediaa hyödyntää. Opinnäytetyö on hyvää luettavaa sellaiselle, joka haluaa tutustua lisää sosiaalisen median termistöön tai saada tietoa esimerkiksi näkövammaisten käyttämistä apuvälineistä tietotekniikassa. Opinnäytteen löydät täältä.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Syitä, miksi työtarjouksia ei kuulu

Aol Jobs. listaa kirjoituksessaan syitä, mitkä voisivat olla syynä siihen, että työnhakija hakee kuukaudesta toiseen töitä mutta ei tunnut pääsevän eteenpäin rekrytoinnissa. He analysoivat mahdollisia ongelmakohtia ja antavat joitain vinkkejä, kuinka ongelmia voisi ratkaista myös omin avuin.

Onko ongelmana haastatteluun pääseminen? Tässä tapauksessa artikkeli suosittelee kokeilemaan esimerkiksi LinkedIn profiilia, minne voit tehdä oman profiilisi. Siellä on monia työnantajia, mutta sinun pitää tehdä siellä itseäsi myös tunnetuksi. Tosin sivuston ongelmana on se, että käyttäminen vaatii englannin kielen taitoa, joten kielen perusteet pitää olla hallussa.

Osaatko kertoa itsestäsi? Moni alkaa puhuessaan rönsyillä pois olennaisesta ja päätyy kertomaan jostain, mikä ei ollutkaan olennaista tai kuulunut alkuperäiseen kysymykseen. Työnantaja haluaa kuulla saavutuksistasi eikä niinkään ykistyiskohtia työpäivistäsi. Mieti jo etukäteen, mitkä ovat olennaisia asioita osaamisestasi hakemassasi työssä, niin kysymys ei haastattelutilanteessa yllätä niin paljon.

Onko sinulla oikeanlaista osaamista? Moni saa kuulla, ettei saanut työtä, koska heillä ei ollut tarpeeksi työkokemusta. Artikkeli vinkkaa, että joskus esimerksi joku vapaaehtoistyö voi antaa tarvittavaa osaamista, mik auttaa työnsaannissa tai sitten joku koulutus. Moni tutkinto on nykyään niin laaja-alainen, ettei se suoraan kerro, onko sinulla juuro tiettyyn työhön vaadittavaa osaamista. Tässä tapauksessa kannattaa pohtia, voisitko näyttää omat taitosi juuri harrasteiden tai luottamustoimien kautta. Oletko niissä tehnyt vastaavaa työtä, jonka voit työhakemuksessani tuoda esiin.

Alkuperäisen jutun pääset lukemaan täältä.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Intian vammaiset lapset saivat äänensä kuuluviin

World Vision Suomi kertoo sivullaan, että ensimmäisen kerran vammaisia lapsia on kokoontunut viralliseen keskusteluun ja lasten ääntä on kuultu yhdessä Intian osavaltiossa. Tavoitteena on luoda samanlainen foorumi jokaiseen osavaltioon ja mm. koota kaikki yhteen YK:n kansainvälisenä vammaisten päivänä.


Kokouksessa oli keskusteltu koulutukseen ja terveyteen liittyvistä asioista. Keskeiseksi asiaksi lapset olivat tuoneet liikkumisen mahdollisuuden. Nämä vaatimukset välittyvät päättäjille.

Worl Vision Suomi kertoo artikkelissaan, että arviot Intian vammaisten määrästä vaihtelevat 18,5 miljoonasta 40 miljoonaan. Kolmasosa vammaisista on lapsia.

Koko artikkeli
http://www.worldvision.fi/media/artikkelit/artikkeli/intian-vammaiset-lapset-saivat-aanensa-kuuluviin


torstai 19. heinäkuuta 2012

K18-kurssi osa 2

Torstaina 12.7. Reilu Rekrytointi matkasi jälleen Tampereelle Lihastautiliiton toiselle K18-kurssilla. Tälläkin kertaa aiheena olivat työnhakuasiat, vaikka osallistujat olivat opiskelijoita. Kuitenkin osa oli kiinnostunut työskentelemään töiden ohessa, joku oli pian valmistumassa ja kesätyöt kiinnostivat valtaosaa. Aluksi Lihastautiliiton työllisyysasioista vastaava Liisa-Maija Verainen esitteli työnhakuopasta, joka oli tehty opinnäytetyönä liiton käyttöön. 

Tästä aiheesta sujuvasti syvensimme asiaa asenteisiin. Pohdimme lyhyen videon kautta, mikä työnantajien asenne voi olla vammaisuutta kohtaan. Pelätäänkö sitä yhä? Ja mitä videolla ollut syvä hiljaisuus kertoi, kun työnantaja ei vastannut heti, palkkaisiko hän huippuosaajaa, joka istuu pyörätuolissa.

K18- kurssilaisia työllisyysryhmässä.
Kerroimme ryhmäläisille, mistä Reilun Rekrytoinnin tavoittaa tällä haavaa, kun meillä ei vielä kotisivuja ole. Lyhyesti kävimme läpi hankkeen tavoitteet ja mitä tässä kaikkiaan tulee tapahtumaan. Koska hankkeen tekemät työnhakuvideot ovat vasta suunitteluasteella, näytimme netistä vastaavia videoita ja ryhmässä syntyi hyvää keskustelua siitä, millaisiin töihin kyseiset ihmiset hakivat. Videoiden hyviä ja huonoja puolia ruodittiin läpi yhdessä.

K18-kurssilaisia työllisyysryhmässä.

Esittelimme myös audiovisuaalisen tallennusta, millä voisi esitellä omia taitojaan työnantajalle. Muutama lähtikin rohkeasti kokeilemaan ohjelmaa tehden lyhyen esittelypätkän itsestään. Ryhmässä nousi keskustelua myös siitä, löytyisikö jotain paikkaa, mihin oman audioesittelyn voisi laittaa näkyviin esimerkiksi kesätyötä haettaessa. Tällöin voisi työnantajalle laittaa hakemuksen oheen linkin, missä työnantaja kuulee hakijan sanallisen esittelyn itsestään. Vielä emme osaa sanoa tällaisen palvelun mahdollistamisesta, mutta jos tämä onnistuisi vaikka jonkun olemassaolevan sivuston yhteyteen, ilmoitamme siitä kyllä.

Audiotallennetta omasta osaamisesta tekemässä.

Kaiken kaikkiaan aika meni nopeasti Tampereella ja pian olikin meidän aika jo hypätä junaan matkaten kohti Turkua. Kiitoksia K18-kurssilaisille aktiivisesta osallistumisestakeskusteluihin molemmilla kursseilla! Annoitte paljon ajatuksia ja hyviä näkökulmia työllistymisasioihin.

Kaisa

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Asiat etenevät hankkeessa: videoiden ja verkkosivun toteuttajat on valittu

Saimme tarjouksia pyyntöömme runsaasti eri puolilta Suomea. Sekä esittelyvideon että hankkeen verkkosivun tekijät valittiin taloudellisten seikkojen lisäksi referenssien sekä innovatiivisuuden perusteella. Onhan meillä rahoituskin nimenomaan innovatiiisen hankerahoituksen kautta Ray.ltä.

Valintaprosessi ei ollut yksinkertainen. Kaikille tarjouksen jättäneille on lähtenyt viesti ja olemme voineet sopia jatkomenettelystä valittujen kanssa.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Blogilinjalla

Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry julkaisee Tukilinja lehteä. Lehdestään saamillaan tuotoilla yhdistys tukee vähävaraisten vammaisten ihmisten opiskelua ja osallistumista työelämään. Useinmiten yhdistys tulee yksityisiä henkilöitä ja avustusta voi hakea Tukilinja lehden sivuilla olevilla ohjeilla.

Sivuilta löytyy myös blogilinjalla, jossa eri kirjoittajat kertovat omasat elämästään kahden kuukauden ajan. Siellä ovat elämästään kertoneet muun muassa taiteilija ja yrittäjä. He kertovat arjestaan, työstään ja vapaa-ajastaan. Kerronta on aina persoonallista ja lähtee henkilöstä itsestään. Täytyy sanoa, että monesti tekstit herättävät ajattelemaan, kun ne kertovat jostain seikasta, mihin itse ei olisi kiinnittänyt huomiota. Suosittelemme tutustumaan blogiteksteihin!

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Rekrytointimarkkinat

Fakta lehdestä (Fakta kesä-heinäkuun numero 2012 s. 11) huomasin lyhyen artikkelin koskien rekrytointeja. Vaikka taloustilanne ei ole paras mahdollinen, eivät rekrytointimarkkinat ole hyytyneet tyystin. Lehdessä puhutaan, että eritoten projektipäälliköistä  ja b- to b-myyjistä on pulaa.

Artikkelissa puhutaan myös mielikuvamarkkinoinnista, kuinka joskus voi olla hankalaa löytää sopivaa työntekijää avoimena olevaan työpaikkaan. Firma ei ehkä osaa oikein tuoda ilmi tarvetta, millaista henkilöä  he etsivät ja silloin kysyntä ja tarve eivät kohtaa.

"Rekrytoinnin kivijalka ei ole niinkään osaaminen vaan motivaatio ja se, toteutuvatko odotukset."

Kukaan ei pysy työssä, missä odotus ja todellisuus eivät kohtaa, jos hänellä on varaa valita. Muutenkin nopeassa työrytmissä jatkuvat henkilövaihdokset saattavat olla iso riski yritykselle, sillä työhän ei päästä täysillä kiinni.

Artikkeli oli ytimekäs, tosin ehkä kritisoisin tuota kohtaa, että kivijalka olisi lähinnä motivaatio. Työn pitää tuntua mielekkäältä ehdottomasti, että sitä jaksaa pidempäänkin, mutta kyllä nykyään vaaditaan myös sitä pohjaosaamista. Käytännön osaaminen tulee työelämästä, mutta kyllä usein opinnot antavat pohjan oman alan teorialle. Varmasti parhaimman menestyksen rekrymarkkinoilla saa tekijä, jolla on osaaminen ja asenne kohdallaan. Ehkä hän on se ns. hyvä tyyppi, joka tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja on reilu työtovereitaan kohtaan.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Katawa Shoujo

Pitkäaikaissairaudet ja vammaisuus näkyvät myös pelirintamalla. Katawa Shoujo (suomennettuna Vammainen tyttö) on peli, missä teini-ikäinen poika Hisao Nakai saa tietää omasta synnynnäisestä sydänviastaan. Hän joutuu erityiskouluun, jonka oppilailla on kaikilla joku sairaus tai vamma, joka enemmän tai vähemmän voi vaikeuttaa heidän elämäänsä. Hisao tapaa koulussa erityisesti tyttöjä ja viettää aikaansa heidän kanssaan. Peli perustuukin tyttöihin tutustumiseen ja deittailuun yhden heistä kanssa, jos on onnea mukana.

Pelin vahvuutena on se, että jokaiselle tytölle on tehty hyvin erilainen persoona. Toinen on sinut vammansa kanssa, toinen taas ujostelee omaa olemustaan. Tarinaa on mielenkiintoista seurata mutta vaihtoehtojen vähyys tekee pelistä ehkä yksitoikkoisen. Muutamat eri valinnat vievät keskustelut eri suuntiin, mutta silti toistoa tulisi paljon, jos peliä pelaisi uudelleen. Monesti Katawa Shoujoa onkin kuvattu sosiaaliseksi tarinaksi, missä pääsee tutustumaan pojan sopeutumista uuteen kouluun. Siinä pääsee lukemaan paljon tekstiä, sillä peli rakentuu ihmisten välisiin keskusteluihin sekä Hisaon omaan ajatusmaailmaan.

Katawa Shoujossa on paljon elementtejä, jotka herättävät ajattelemaan. Työkaverin kommentit olivat lähinnä tyrmistystä osoittavia, kun hän näki, kuinka viittomakielen tulkkina toimiva tyttö pelissä käyttäytyi. Ei ehkä asiallisesti, mutta pelihahmon persoonaan sopien. Pelissä korostetaan paljon sitä, että tapahtumapaikkana toimiva invalidisoituneiden lasten koulu ei ole normaali koulu. Lapsista pidetään huolta ja he käytännössä elävät koulun alueella. Ehkä lähestymistapa on jo liiankin hyysätty ja kaikki eivät varmasti tästä pidä. Mutta peli ainakin herättelee. Siitä voi löytää hauskoja lausahduksia, kuin ihan vakavaakin puhetta. 

Kenelle peli sopisi?

Pelin suositusikärajana on 18 vuotta, vaikka sen ei pitäisi sisältää väkivaltaa. Jos olet kiinnostunut lukemaan kirjoja, viihdyt varmasti tämän pelin ääressäkin. Siinä ei tarvitse liikuttaa hahmoa, senkun vain klikkaa hiirellä ja tarina etenee. Pelaajalla on siis enemmän katsojan rooli koko ajan. Suomeksi peliä ei vielä ainakaan ole käännetty, mutta englanniksi peliä ainakin voi pelailla. 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on loppujen lopuksi deittailupeli, joten peli perustee nuorten väliseen vuorovaikutukseen. Jos tällainen lähestymistapa ei kiinnosta, ei peliin varmasti jaksa tutustua.

Pelin kotisvuille pääset täältä.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Yksi vinkki työnhakuun: Some

Kun olemme itse pyörineet sosiaalisessa mediassa muutaman kuukauden ajan, olemme huomanneet, että moni yritys tiedottaa avoimistaan työpaikoistaan sosiaalisen median kautta. Twitterissä ainakin osa kaupungeitsa ilmoittaa avoimista työpaikoistaan eri aloille. Myös osa firmoista tiedottaa siellä omasta rekrytointitarpeestaan. Jos sinulla on olemassa oleva twittertili, kannattaa sitä höydyntää. Etsi oman alasi firmoja, ja klikkaa  heitä. Eihän sitä ikinä tiedä, jos saisit sitä kautta vinkin avoimesta paikasta.

Myös facebookissa törmää jonkun verran työpaikoista ilmoittamiseen. Ainakin Sisäänheitto työelämään tiedottaa edelleen työpaikoista facebookissa. Samat työpaikat löytyvät myös heidän verkkosivuillaan. Sivusto toimii koontipaikkana, missä työnantajat voivat lähettää työpaikkailmoituksiaan.

Muistathan, että myös omat kirjoituksesi näkyvät netissä. On hyvä pitää mielessä, mikä on korrektia ja mikä ei. Joskus tekstien ja kuvien poistaminen jälkikäteen voi olla hyvinkin työlästä. Kuitenkin, kun kirjoitat juttusi hyvällä maulla, niin ehkä ne auttavat jopa työllistymiseen. Olemme kuulleet ihmisiltä, että he ovat työllistyneet oman bloginsa kautta, kun joku on sattumalta eksynyt heidän kirjoituksiaan lukemaan. Eli fiksuutta ja omaa persoon vain peliin ja uskaltaudu tutustumaan someen, jos et siellä ole vielä paljon pyörinyt.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Työpaikkahaastattelut ja syrjintä

Aol Jobs kirjoittaa sivuillaan, että työpaikkahaastatteluissa tapahtuu aina syrjintää eikä tästä aina puhuta. Usein syynä on hakijan olemus tai tyyli, mikä vaikuttaa siihen, ettei tule palkatuksi. Muun muassa tällaisia syitä on listattu työpaikan saamisen esteeksi:

- Et anna vaikutelmaa olevasi kiinnostunut työpaikasta (esim. itsetunnon puute)
- Sanaton viestintä ei vastaa  sanojasi (esim. kikattelu, hermostunut pälyily)
- Vääränlainen asu hakemukseen (esim. liian paljastava, konservatiivinen, moderni)
- Ulkoinen olemus ei herätä viehätystä (esim. tunnet itsesi epämukavaksi haastattelussa, masentuneisuus)

Kaikki kohdat kuulostivat varmasti tutuilta ja ehkä naurettaviltakin ottaa huomioon. Mutta siltikin ne vaikuttavat, sillä ihmisten välinen kohtaaminen on aina subjektiivista. Työnantajathan haluavat työntekijän, joka jaksaa omassa hommassaan ja sopii työpaikkaan. 

Jos siis saat kutsun työhaastatteluun, tee ennakkovalmisteluja. Artikkeli neuvoo hakijaa oikeasti tutustumaan firmaan; vieraile nettisivuilla ja kysy rohkeasti, jos joku arveluttaa. Pukeutumisen suhteen nevotaan esimerkiksi katsomaan työntekijöiden kuvia, jos niitä on vaikkapa verkossa. Sieltä näkee sitä tyyliä, kuika firmassa pukeudutaan ja pystyt antamaan itsestäsi paremman vaikutelman. Eli kun huolellisesti perehdyt paikkaan ja työyhteisöön, mihin olet hakemassa, annat itsestäsi automaattisesti kiinnostuneemman vaikutelman.

Koko artikkelin pääset lukemaan täältä.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Yli tuhat katselukertaa

Reilun Rekrytoinnin blogissa on käyty tällä hetkellä 1004 kertaa!!! Todella huippua, että ihmiset ovat löytäneet meidän hankkeemme ja näinkin pian, kun blogimme käynnistyi kunnolla vasta huhtikuun alkupuolella. Tästä on siis hyvä jatkaa tiedottamista hyvillä mielin. 

Toki katselukertojen määrä ei täysin kerro eri katsojien lukumäärästä, mutta jos sama ihminenkin palaa lukemaan uutisointiamme, kertoo se meille, että kirjoittamamme aiheet kiinnostavat. Jos teille tulee ideoita aiheista, mihin meidän kannattaisi tarttua, voitte jättää viestiä blogiin tai lähettää sähköpostia osoitteeseen kaisa.karvonen [ät] lihastautiliitto.fi.

Mutta oikein mukavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille täältä Turusta!

torstai 5. heinäkuuta 2012

K18 kurssi osa 1

Reilu Rekrytointi oli perjantaina 29.6. vierailemassa Lihastautiliiton järjestämällä K18-kurssilla. Tuli kerrottua hankkeesta ja siitä, mistä sen tavoittaa nykyään sosiaalisessa mediassa. Tämän jälkeen olikin vuorossa äänitallenteiden tekoa ja ohjelman lyhykäistä esittelyä.
Rentoa koulutusta

Keskustelua työllistyminen herätti ryhmässä paljonkin. Kun rupesimme miettimään äänitteitä, oli olennaisena osana omien vahvuuksien löytyminen. Jollekin vahvuutena oli koulutus, kun taas toisella asenne oli tärkeässä asemassa. Näistä vahvuuksista juteltiin jokaisen kanssa ja muutama kurssilaisista kävikin nauhoittamassa tallenteen, missä lertoi lyhyesti omasta osaamisestaan.

Pohdimme kurssilaisten kanssa myös tekijöitä, mitkä tekijät voisivat hankaloittaa työllistymistä. Ilman perusteluita ei mitä tekijää listattu, vaan aina piti pohtia miksi se voisi olla este työllistymiselle. Tällaisia saimme listattua, sulkeissa myös perusteluja, miksi tekijä voisi vaikeuttaa työllistymistä.

-Rikosrekisteri (on aloja, joille et pääse, jos rekisterissä on merkintä)
-Jännittäminen (tämä vaikuttaa lähinnä haastattelutilanteessa, työnhakija menee niin lukkoon ettei pysty edes keskustelemaan)
-Vamma (vaikuttaa jo ammatinvalintaan, jotkut fyysisimmat työt voivat jäädä pois)
-Ennakkoluulot (Työnantajan omat asenteet vaikuttavat hakijoiden seulonnassa)
-Raha, palkkatoive (jos et tiedä alasi yleistä palkkatasoa, voi helposti yli- tai alihinnoitella itsensä)
-Psyyke (Jos joutuu usein hakemaan työpaikkoja, saattaa se alkaa lannistamaan jos ei saa positiivista vastausta)
-Ulkoinen olemus (on aloja, joissa esimerkiksi kasvoissa ei saa olla lävistyksiä, epäsiisti olemus työhaastattelussa ei varmasti tee hyvää vaikutusta)
-Alkoholismi, muut riippuvuudet (kyllähän nämä ennemmin tai myöhemmin näkyvät ihmisessä)
-Epävarmuus (usko omaan osaamiseen puuttuu)
-Motivaatio (jos ei ole intoa työntekoon, on hankala tehdä vaikutus työnantajaan. Pohdittiin myös sitä, onko raha riittävä motivaatio työntekoon. Useimpien mielestä ei ollut)
-Omatoimisuuden puute (nykyään pitää osata itse hakea ja löytää työpaikkoja. Toisaalta pitää jaksaa olla aktiivinen vaikka vastoinkäymisiä tulisi)

Kaiken kaikkiaan hyviä nostoja ja huomasi, että moni kurssilaisista oli pohtinut omaa työllistymistää jo aiemmin. Itselle ainakin kurssilaisten tapaaminen antoi paljon pohdittavaa. On paljon haasteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä. Jos Reilu Rekrytointi kuitenkin onnistuu murtaamaan joitain ennakkoluuloista, niin se in aina eteenpäin työmarkkinoilla.

Paikkana Tampereen Scandic Station hotelli oli toimiva. Sen etuina oli aseman läheisyys sekä se, että estettömyyttä oli ajateltu ja sähköpyörätuolillakin pääsi siellä kulkemaan. Hotelli oli ilmeisesti uusi ja ainakin värejä oli käytetty hyvin. Tässä vielä muutama kuva hotellin aulasta.

lounge-aluetta

Scandic Station hotelli

Osallistumme vielä toiselle K18-kurssille heinäkuussa. Siellä osa asiasisällöistä on samaa, osa muuttuu. Mutta raportoimme siitäkin, kunhan kurssi on takanapäin.

Kaisa

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kovasikajuttu

Kovasikajuttu kertoo suomalaisesta punk-bändistä nimetä Pertti Kurikan Nimipäivät. Bändiin kuuluu neljä kehitysvammaisesta, jotka tekevät musikkia arjestaan sekä huomaamistaan epäkohdista. Pertin, Karin, Tonin ja Samin elämät tulevat kuvatuiksi elokuvassa ja katsoja pääsee näkemään heidän arkeaan keikkojen lisäksi. Alla elokuvan traileri.


Kävin katsomassa elokuvan perjantain yönäytöksessä ja täytyy sanoa, että suosittelen katsomaan sen. Elokuvissa se ei välttämättä enää pyöri, mutta dvd:nä elokuva julkaistaan 20. päivä heinäkuuta. Omasta mielestäni elokuvassa oli vahva tunnelma ja se kertoi bändin jäsenten arjesta osuvasti. Usein kohtaukset saivat katsojat salissa nauramaan, mutta välillä jotkut kohdat vetivät hiljaisiksi ja mietteliääksi. "Ovatko asiat todellakin noin?" tuli muutamaan kertaan itseltä kysyttyä.

Dokumentti on silloin onnistunut, kun se kertoo asiat faktoina, Ei kaunistele asioita, mutta ei toisaalta ryve kurimuksessa aiheetta. Tästä näkökulmasta Kovasikajuttu on onnistunut filmaus. Katsoja pääsee kuulemaan bändin jäsenten ajatuksia ja pohdintaa. Usein ruoditaan arkeen tai bändiin liittyviä asioita, mutta aina keskiössä ovat bändin jäsenet itse.

Tähtiä en ole hyvä jakamaan elokuvalle, mutta ehdottomasti se kannattaa katsoa, vaikka ei olisikaan punk-musiikin ystävä.  Elokuva vie katsojan lähelle bändin jäseniä ja kertoo bändin matkasta kohti kuuluisuutta. Ainakin elokuvan tähdet ovat aitoja ihmisiä, jotka eivät pelkää puhua suutaan puhtaaksi aroistakaan asioista.

Bändi keikkailee ahkerasti ja sen voi nähdä tänä kesänäkin vielä usealla eri paikkakunnalla. Jos Pertti Kurikan Nimipäivät alkoivat kiinnostaa, niin klikkaa itsesi tänne.

Kaisa

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Kuulumisia ja reissaamista

Vaikka elämme jo heinäkuuta, palaan vielä hiukan kesäkuun tunnelmiin. Teimme silloin matkan yhteistyökumppanimme Vaasan kaupungin sosiaalitoimen immeisiä tapaamaan. Palaverin pidimme Lihastautiliiton Vaasan toimiston tiloissa, mistä muuten on hulppeat näkymät.

Näkymää toimistosta

Palaverissa puhuimme yhteistyöstä ja mahdollisesta tulevasta seminaarista, jonka pitäisimme yhteisvoimin. Kun nämä asiat alkavat selkiytymään, kerromme niistä enemmän. Toistaiseksi vielä asiat ovat suunnitteluasteella.

Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Marjo Luomanen työpöytänsä ääressä.

Ai niin sellainen hieno yksityiskohta tuolla Vaasan toimistossa huomattiin, että siellä oli osa sosiaalitoimesta sekä moni järjestö samalla käytävällä. Kun jututimme ihmisiä, mitä he tykkäsivät tästä mallista, oli suhtautuminen siihen hyvin positiivista. Kun kahvipöydässä näkee muitakin järjestöjä, löytyy yhteistyökuvioita helpommin. Toisaalta yhteiset neuvottelutilat ovat myös hyvä homma, kun sama järjestö ei aina tiloja tarvitse, niin eivätpähän ole niin paljon tyhjillään. Bongasimme jotain tuttuakin paikan ilmoitustaululta.
Ilmoitustaulu tehokkaassa käytössä

Vaasasta emme suinkaan ajaneet takaisin Turkuun, vaan siirryimme Lappajärvelle, jossa osallistuimme Tulenuori-leirille, jossa tarkoituksenamme oli esitellä hanketta ja kuulla nuorten aikuisten näkemyksiä työnhausta.

Kylpylä Kivitippu

Koska aikamme oli rajattu ja osallistujia oli sen verran, kävimme lyhykäisesti läpi ihan yleisesti huomioitavaa CV:ssä sekä esittelimme Audacitya, sillä tulemme kokeilemaan ääniesittelyjä verkkosivuillammekin. Aika kului nopeasti ja toivottavasti osa leiriläisistä sai ideoita ja apuja itselleen tai löysivät jotain uutta näkökulmaa.

Taidetta ruokailutilassa
Yleisesti Kivitippu oli oikein mukava paikka. Siellä näytti olevan hyvin monenlaista urheilutoimintaa tarjolla ja esteettömyys oli myös hyvin huomioitu paikan päällä.  Kylpylä osio oli pieni, mutta onneksi kävijöille oli tarjolla kuntosalia, jumppaa ja golfia ainakin. Kylpylä oli myös kauniilla paikalla ja varsin värikylläinen, mikä on sinänsä harvinaista Suomessa. 
Maisemaa terassilta

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kehonkieli kertoo ihmisestä - myös työelämässä

Kun me kommunikoimme, vain pieni osa kommunikoinnista tapahtuu puheen perusteella. Kehomme kertoo mielialastamme hyvin paljon sanattomasti. Se, miten elehdimme kommunikoidessamme, kertoo muille paljon asenteistamme ja mielialoistamme.

Kun haluat erityisesti kiinnittää huomiota eleisiisi esimerkiksi työelämässä, on Open Forum listannut, mihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota. Tässä muutamia esimerkkejä, mitä kirjoituksessa oli listattu.

1. Läppärin käyttö
Jos katsot koko ajan läppäriisi ja kirjoitat sillä, on se selvä merkki kuulijalle ettet ole kiinnostunut. Jos haluat tehdä muistiinpanoja on kynä ja muistivihko tehokkaampi vaihtoehto.

2. Käsien yhteen hierominen
Tämä kertoo helposti epävarmuudesta varsinkin jos katse yhtää harhailee. Toisaalta ele voidaan tulkita ylimielisyydeksi. Parempi olisi antaa käsien olla rennosti vartalon sivulla tai sylissä.

3. Silmien pyörittely
Vaikka sanoisit mitä, mutta pyörittelet silmiäsi lyhyenkin aikaa, on tämä merkki kuulijalle ettet arvosta hänen sanomisiaan. Kannattaa välttää tätä elettä.

4. Katsekontaktin puuttuminen
Katso rohkeasti silmiin, mutta elä tuijota. Katse luo uskottavuutta ja antaa toiselle mielikuvan, että olet kiinnostunut hänen sanomisistaan.

Kaiken kaikkiaan.. Mieti etukäteen, millaisen mielikuvan haluat antaa. Käyttäydy sitten sen mukaisesti, sillä luomme mielikuvan keskuttelukumppanistamme jo muutaman ensimmäisen minuutin aikana.