perjantai 29. kesäkuuta 2012

Mikä on se X-tekijä, joka tarvitaan että vammainen henkilö työllistyy?


VAMMA + OSAAMINEN + KOULUTUS + X =TYÖLLISTYMINEN


Onko X:
palkkatuki?
taloudellinen tuki työnantajalle työolosuhteiden järjestelyyn joko TE-toimistolta tai liikenne- tai tapaturmavakuutuksesta?
aiempi positiivinen kokemus vammaisen työntekijän palkkaamisesta?
tahto tehdä hyvää?
näyttäytyä ajassaan olevalta ja yhteiskuntavastuunsa kantavalta yritykseltä?
jokin työnhakijan lisäominaisuus?
 
vai REILU REKRYTOINTI?

torstai 28. kesäkuuta 2012

Euroopan unionille uusi ihmisoikeusstrategia

Ulkoasiainministeriö tiedottaa, että 25. kesäkuuta ovat ulkoministerit hyväksyneet strategian Euroopan unionin ihmispolitiikkaa koskien. Yksi strategian tarkoituksista on korostaa ihmisoikeustoimintaa kansainvälisissä järjestöissä ja suhteissa.

Strategiassa on mukana poliittinen julkilausuma sekä käytännönläheinen toimintaohjelma. Suomi on osaltaan osallistunut strategian työstämiseen aktiivisesti sekä korostanut haavoittuvien ryhmien oikeuksia. Kansalaisyhteiskunta on myös nähty merkittävänä tekijänä ihmisoikeustoiminnan toteutumisesssa.

Strategia toimeenpano käynnistyy välittömästi ja vaikutuksien tulisi näkyä jo muutamassa vuodessa, sillä tavoitteita tulisi toimeenpanna jo vuoden 2014 loppuu mennessä. Tiedotteen pääset lukemään täältä.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Köyhdyttääkö työnteko?



Kysymykseen työnteon köyhdyttämisestä on varmasti jokaisella oma mielipiteensä. Itse käsittelen asiaa vammaisten työllistymisen näkökulmasta. Kirjoitus perustuu VATES-päivillä kuulemiini minua viisaampien puheenvuoroihin sekä ajatuksiin jotka ovat tarttuneet matkaan mukaan kahden kuukauden aikana tässä projektipäällikön pestissä.

Vammaiset tulee nähdä yhtenä ratkaisuna väestön ikääntymisestä johtuvaan työllisten määrän vähenemiseen. Vammaisten henkilöiden työllisyysaste on hyvin alhainen Suomessa. Laskentatavasta riippuen vain noin 17-30% vammaisista on työssä. Esimerkiksi selkäydinvammaisista Suomessa on töissä 20% kun vastaava luku Sveitsissä on 80%. (Marja Pihnala, VATES-päivät 2012)

Kehitysvammaisia on perinteisesti työllistetty avotyötoimintaan, joissa ei saa palkkaa lainkaan. Vammainen avotyöntekijä saa nimellisen ”aktiivisuusrahan” (veroton alle 260 e/kk)! Tällä summalla ihminen määrätään elinikäiseen köyhyyteen. Marjatta Varanka ja Jukka Lindbeg, VATES-päivät 2012. Vammaisten kuitenkin tiedetään haluavan kykyjensä mukaan avoimille työmarkkinoille, käyttää kaikkea osaamistaan ja hakea työtä ilman erityisjärjestyjä tai tukia (Pihnala, 2012).
Pihnala korostaa, että sosiaaliturvan ja osa-aikaisen työn yhdistämisen tulee olla mahdollista sekä kannattavaa. Tällä hetkellä on niin että sosiaalietuudet rajoittavat työntekoa: ansaintaraja on kuukausittainen (vrt. opiskelijoilla vuosi). Entäpä jos pitkäaikaissairaan olisi mahdollista tehdä osapäivätyötä tai määräaikainen sijaisuus? Eipä kannata.

Työnantajat etsivät sitoutuneita osa-aikaisia työntekijöitä. Miksi lyhennettyä työaikaa tekevää vammaista henkilöä ei rekrytoida ja saada sitoutunutta ja motivoitunutta työntekijää? Onko esteenä luulo siitä että työllistäminen on vaikeaa? 

Kun rekrytoi vammaisen henkilön avoimeen työpaikkaan, prosessi on aivan sama kuin kenen tahansa kohdalla. Nimi paperiin ja homma on selvä. Luonnollisesti joskus eteen tulee esimerkiksi kulkuväylien esteettömyyden parantaminen tai parempi valaistus. Tällöin on työnantajan mahdollista hakea työhallinnolta työolosuhteiden järjestelytukea: ” Vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittumisen tai työn säilyttämisen tueksi työhallinto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea. Tuella voidaan rahoittaa työkoneisiin ja –välineisiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia tai hankintoja, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi järjestelytukena voidaan korvata toisen työntekijän antamaa apua vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. ” VATES-säätiön internetsivu http://www.vates.fi/jarjestelytuki.tyoolot Vammaisen tulee kuitenkin itse kertoa erityistarpeistaan (Pihnala, 2012)

Vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla ei ole erityislakia ja työlainsäädäntö on työsuhteessa normaali. Työsuhteen ehtojen määräytymismekanismi on sama kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteissa. Työlainsäädännössä on kuitenkin erityissuojaa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle työntekijälle. Laki velvoittaa yhdenvertaiseen kohteluun ja kieltää syrjimisen sekä vaatii kohtuullisia mukautuksia työpaikan olosuhteisiin. (Jaana Paanetoja, VATES-päivät 2012)

Entäs sitten se, että työkyvyttömyyseläkkeelle laitetaan henkilöitä suoraan koulun penkiltä? Kun eläkepaperit ovat kourassa, ei vammaista enää hyväksytä TE-toimistojen työnhakijaksi. Mitä kummaa?

Toinen kummallisuus tulee esille kun otan esiin Varangan ja Lindbergin (2012) laskun huoltosuhteessa olevien avotyöntekijöiden aktiivisuusrahan menot vs. saman henkilömäärän palkkatyön sosiaaliturvakulut. Noin 2300 kehitysvammaista työskentelee avotyötoiminnan työpaikoilla. Avotyön aktiivisuusraha on maksimissaan noin 7 miljoonaan euroa. Mikäli nämä työntekijät työllistyisivät avoimilla työmarkkinoilla ja kuukausipalkkana pidettäisiin ”ansaintaraja 600e/kk”, palkkakulut olisivat 16 miljoonaa euroa ja niistä sosiaaliturvakulut vain noin 3 miljoonaa euroa. 

Otsikossa esittämääni kysymykseen ei löydy yhtä ainoaa vastausta, mutta edellä todetun perusteella voi sanoa, että palkkatyöhön palkkaaminen on kaikkien etu!

Karoliina  Joutsia, projektipäällikkö

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Työharjoittelu – portti työelämään – projektin valokuvakilpailu


Tervetuloa mukaan valokuvakilpailuun, jossa aiheena on työpaikalla tapahtuva oppiminen. Osallistu kilpailuun kuvalla, josta välittyy tekemällä oppiminen, ammattitaito sekä työn ilo. Kilpailu on osa Suomen CP-liiton toteuttamaa Työharjoittelu – portti työelämään – projektia, ja kuvia tullaan hyödyntämään hankkeen viestinnässä ja markkinoinnissa. 

Parhaat kuvat palkitaan valokuvaukseen liittyvillä tuotteilla. Ensimmäinen palkinto Canon EOS 1100D KIT 18–55 DC III -digijärjestelmäkamera (arvo n. 400 €), toinen palkinto Canon IXUS 230 HS digikamera (arvo n. 200 €) ja kolmas palkinto Lowepro Classfield Sling 220AW kameralaukku (arvo n. 90 €). 

Palkittavien kuvien arviointikriteereinä ovat kuvan sopivuus kilpailun teemaan, tapa esittää kuvan avulla kilpailun aihe sekä kuvan monipuoliset käyttömahdollisuudet projektin viestinnässä ja markkinoinnissa.

Jokainen kuvaaja voi osallistua kilpailuun enintään kolmella kuvalla. Kuvat lähetetään JPG-muodossa Suomen CP-liiton verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta viimeistään 12.8.2012. Tutustu tarkemmin valokuvakilpailun sääntöihin ja osallistumisohjeisiin osoitteessa www.cp-liitto.fi/liiton_toiminta/valokuvakilpailu.

Suomen CP-liitossa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Työharjoittelu – portti työelämään –projekti vuosina 2012 – 2014. Hankkeen kautta halutaan parantaa CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työharjoitteluun ja työssäoppimiseen toisen asteen ammatillisissa opinnoissa. Hankkeen päätavoitteena on luoda uusia, innovatiivisia työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen välittämisen muotoja sekä toimintamalleja, jotka vastaavat liiton kohderyhmään kuuluvien opiskelijoiden työssäoppimisen tarpeisiin. (Lisätietoja www.cp-liitto.fi)

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Ratko-Projekti

Reilu Rekrytointi on yksi käynnissä oleva projekti työllisyyskentällä. Kerromme blogissa muistakin hankkeista, jotka pyörivät samaan aikaan. Samassa aiheessa ollaan, vaikka lähestymistapa ja kohderyhmä voivat vaihdella paljonkin. Tässäpä siis esittelyä Ratkosta.

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ratko-projektissa työllistymiskuvio käännetään uuteen asentoon. Siinä missä työllistymishankkeissa ja työhönvalmennuksessa yleensä keskitytään työnhakijan taitojen ja osaamisen valmentamiseen, aloitetaan työllistymispolun rakentaminen Ratkossa työnantajasta ja työyhteisöstä. Perinteisessä työhönvalmennuksen mallissa työnantaja ja työyhteisö ovat jääneet helposti vähemmälle valmistelulle. Niinpä erityistä tukea tarvitsevan työntekijän polku on saattanut tyssätä siihen, että työyhteisöllä ei ole ollut riittävästi tietoa ja taitoa kohdata erilaisuutta. Myös työtehtävät ovat saattaneet olla työnhakijalle sopimattomia.

Keväällä käynnistynyt Ratko-projekti hakee ratkaisua erityistä tukea tarvitsevan työntekijän, työtehtävän ja työyhteisön kohtaamiseen. Sen tavoitteena on luoda malli, joka edistää 1) erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, 2) työnhakijan ja työtehtävien kohtaamista ja 3) erilaisuuden sallivan ja monimuotoisen työyhteisön muodostumista.

Yhtenä Ratkon tärkeänä työkaluna on IMBA/Melba -arviointimenetelmä, jolla voidaan arvioida sekä työn vaativuutta että työntekijän osaamista. Näitä voidaan myös vertailla keskenään: missä kohdissa työn asettamat vaatimukset ja työntekijän osaaminen kohtaavat, mistä osaamista puuttuu ja missä sitä on liian paljon työtehtävän vaatimuksiin nähden? Ratkossa lähdetään liikkeelle kuitenkin työpaikan työtehtävien analysoinnista, jolloin kuvataan niihin kuuluvat ydintehtävät ja täydentävät tehtävät. Kuvausten avulla työyhteisön työt voidaan jakaa uudelleen suhteessa työntekijöiden osaamiseen ja työyhteisön tarpeisiin. Samalla työyhteisöstä on tarkoitus löytää uusi tehtävä, johon voidaan rekrytoida erityistä tukea tarvitseva työntekijä.

Projektin työntekijät ovat aloittaneet työn vaativuuden arvioinnin ensimmäisessä pilottityöyhteisössä: he kokeilevat itse työtehtäviä, havainnoivat työn tekemistä ja haastattelevat työntekijöitä. Kun työnhakija tulee työyhteisöön (mahdollisesti syksyn aikana), tarjoaa IMBA/Melba työkalun työtehtävien ja työympäristön räätälöintiin hänelle sopivaksi. Ratko-projektista ja IMBA/Melbasta voit lukea lisää tästä. (Tässä linkit, ensin IMBA/Melba ja toisena Ratko: http://www.vamlas.fi/koulutusmelba.html, http://www.vamlas.fi/projektit.ratko.html) Ratko on myös mukana Vatesin Kyvyt käyttöön –tapahtumassa syksyllä.  

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Esteetön kaupunki 2013 kilpailu

Euroopan komissio etsii kilpailussaan kaupunkeja, joille voisi antaa tunnustusta esteettömyydestä. Tunnusta annetaan kaupugille, joka muun muassa on ottanut esteettömyyden huomioon infrastruktuurissaan sekä liikenteessä. Kaupungin tulee myös sioutua parantamaan esteettömyyttä jatkossakin sekä toimia esimerkkinä muille kaupungeille.


Kilpailuun voivat osallistua kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit syyskuun 5. päivään saakka. Tämän jälkeen tehdään ensiksi kansalliset karsinnat, minkä jälkeen valitaan voittaja Euroopan tasolla. Lisätietoa löydät Euroopan komission sivuilta.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Rekrytointiala tulevaisuudessa

Törmäsimme sattumalta rekrytointialasta tehtyyn opinnäytetyöhön, missä arvioitiin alaa tulevaisuudessa. Työssä käytettiin aiheen asiantuntijoiden analyysiä siitä, kuinka rekrytointi muuttuu ja kehittyy jatkossa. Opinnäytetyön on tehnyt Maiju Holopainen ja työn nimi on Muutoksia rekrytointialalla tulevaisuudessa. Työn pääset lukemaan itse täältä

Työssä oli tutkimusmenelmänä käytetty delfoita, mikä on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmä. Siinä joukko asiantuntijoita analysoi ja arvioi tulevaa kyselyyn vastaamalla. He saavat palautetta vastaamisestaan, jonka jälkeen kyselykierros uusitaan, milloin heillä on mahdollisuus uudistaa vielä vastaustaan.  (Holopainen, 2012)

Rekrytointiasiantuntijat arvioivat, että rekrytointi tulee entisestään sähköistymään. Monet työnhakijat pitävät profiileitaan netissä ja rekryfirmat tulevat jatkossa yhä aktiivisemmin etsimään sopivaa työntekijää. Myös työsuhteiden arvioitiin muuttuvan entistä projektiluontoisemmiksi, mikä lisää osaltaa aktiivisen rekrytoinnin määrää. (Holopainen 2012)

Asiantuntijat arvioivat jatkossa sosiaalisen median lisääntyvän rekrytointikanavana. Videot ja muun muassa skype nähtiin uudenlaisena potentiaalina, kun haastattelutkin voidaan hoitaa pitkien matkojan yli. Facebook ja  LinkedIn nähtiin entistä tärkemäpinä kanavina rekrytoinnissa. (Holopainen, 2012)

Yllä on vain lyhyitä poimintoja opinnäytetyöstä, mutta se kannattaa lukea läpi, jos rekrytointi kiinnostaa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka asiantuntijoiden arviot osuvat oikeaa lähitulevaisuudessa. Mutta jos suuntaus on kohti sähköisen median käyttöä, tulee moisien taitojen käyttöä ja osaamista tehostaa työnhakijoidenkin keskuudessa.

Se, mikä pistu miettimään ja tuli esiin opinnäytetyöstä on ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Monet rekrytointifirmat olivat ratkaiseen ongelmia hankkimalla työvoimaa muualta. Samaan aikaan me puhumme, kuinka vammaisissa ja pitkäaikaissairaissa on lukuisa ja osaava joukko, joka etsii itselleen työsuhdetta. Johtuuko tämä vain siitä, että ihmiset ovat kouluttautuneet toiselle alalle, kuin missä töitä on? Vai onko syynä se, että työnhakijoiden pitäisi aktiivisimmin laittaa itsensä rekrytointifirmojen listoille ja markkinoida itseään? Näihin kysymyksiin ei vastausta ko. työstä löytynyt, mutta ehkä saamme niihin vastauksen myöhemmin.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Young Lions Finland 2012 kilpailu

Kärkimedian tämän vuoden kilpailu nuorille markkinointialan osaajille on ratkennut. Tänä vuonna kilpailun asiakkaana oli Invalidiliitto eli kilpailuun osallistujat tekivät kilpailutyönsä vammaisten työmahdollisuuksien parantamiseksi. Kilpailun tuomaristoon kuului markkinoinnin parissa työskenteleviä ihmisiä, joilla oli näkemystä mainoksien toimivuudesta käytännössä. Jos kilpailutyöt kiinnostavat, pääsee niihin tutustumaan Kärkimedian verkkosivujen kautta.

Press-sarjan voittajatyö.


Katselimme kilpailutöitä läpi ja niissä oli paljon tärkeää asiaa. Erityisesti kannattaa käydä katsomassa läpi kilpailuun osallistuneet videot. Niissä oli löydetty avainasioita lyhyestä kestosta huolimatta. Mainokset ja tekstit ovat tosin englanniksi, sillä voittajatyöt osallistuvat kansainvälisiin kilpailuihin. Monessa työssä argumentit olivat hyviä ja monet olivat hoksanneet, ettei vamma ole pelkästään pyörätuolissa olemista. Mutta käykää sivuilla ja päättäkää itse, voittiko oikea työ.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Suomelle pronssia sähköpyöräsalibandyssa

Suomessa pidettiin sähköpyörätuolisalibandyn EM-kisat 4.-11.6. Nastolassa. Suomen joukkue piti pintansa muita vastaan ja siivitti itsensä pronssille voittamalla Saksan pronssiottelussa luvuin 5-4. Alkulohkoissa Saksa oli päihittänyt Suomen, mutta revanssin paikka sattui osuvasti mitalipeleihin. EM-kisojen voittajaksi selviytyi Hollanti, joka päihitti toiseksi tulleen Belgian selvin luvuin finaalissa.

Suomen pronssijoukkue vuosimallia 2012
Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n nettisivuilla on lyhyt kuvaus, mitä sähköpyörätuolisalibandy on, jos laji tuntematon. Lyhyesti siitä voisi kertoa seuraavasti:

"Sähköpyörätuolisalibandy on Suomen suurin vaikeavammaisten henkilöiden joukkuepalloilulaji. Joukkueessa on samanaikaisesti kentällä maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa. Maalivahdin ja vähintään yhden kentällä olevan pelaajan täytyy olla ns. t-stick-mailaa käyttävä pelaaja. Pelituoliin kiinnitettävä t-stick-maila on suunnattu pelaajille, joiden käsien toimintakyky ei riitä tavallisen mailan eli käsimailan käyttämiseen.

Nastolassa järjestettävät EM-kilpailut ovat järjestyksessään kolmannet EM-kilpailut. MM-kilpailut on järjestetty kahdesti. Ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin Helsingissä vuonna 2004. Suomi on yltänyt arvokilpailuissa mitaleille kerran, vuoden 2010 MM-kilpailuissa Italiassa." (VAU ry)




torstai 7. kesäkuuta 2012

Suunta-työkalu

Suunta-työkalu on rakennetu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi. Sen avulla pitää työstää tarvetta ja päämäärää, jolloin hieno toiminta-ajatus laitetaan konkreettisempaan muotoon. Päämäärän alle mietitään tavoitteita, joita ruoditaan läpi pohtien keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Suunta-työkalun perusmateriaalin löydät esimerkiksi täältä.

Olemme muilta kuulleet Suunnan käytöstä hyvää palautetta, mutta oma kokeilumme siitä on vielä kesken. Kesän aikana työstämme hankkeen tavoitteet suunnan avulla tiiviiseen pakettiin, mistä näkisi keinot tavoitteiden toteutumiseksi helposti. Tämän työstämisen jälkeen kommentoimme varmasti, kuinka hyvin tuo työkalu taipui meidän käyttöömme. Tulen elokuussa kuulemaan myös ohjausryhmältä palautetta, joka saa luettavakseen Suunta-työkalun avulla tehdyt tekstit.

Suunnan lisäksi olemme alkaneet tutkia arviointiin liittyviä materiaaleja, joita Sosten arviointikoulutuksessa esiteltiin. Jos sieltä nousee helmiä, joihin kannattaa tututua, tiedotamme kyllä näistä teoksista. Lisäksi jos lukijoillamme on esittää hyviä teoksia arviointiin liittyen, otamme mielellämme suosituksia vastaan.


keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Ohjeita hyvään CV:hen ja työhakemukseen

Markkinointi & Mainonta sivustolla on vierasblogi, jossa Kaisa Hernberg on listannut vinkkejä työhakemuksia ja CV:tä koskien. Artikkeli kannattaa käydä lukemassa, sillä siellä on painavaa asiaa ihmiseltä, joka tekee rekrytointeja. Hernberg puhuu oman alansa työkokemuksen kautta, mutta monet vinkeistä pätevät yleisemminkin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että eri aloilla on hienoisia eroja, miten omaa osaamista kannattaa korostaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa kaikissa hakemuksissa tiivistämisen jalo muoto. Mieti siis tarkkaan, mikä on olennaista kertoa itsestäsi hakemasi työpaikan kannalta. CV:n varsinkin tulisi olla napakka ja siinä pitäisi olla oma työhistoria ja koulutus tiiviissä muodossa. Usein työnantaja haluaa konkreettisesti nähdä aiempia työpaikkoja, joten listaa ne selkeästi näkyviin.

Jos tiivistäisi olennaisen Hernbergin listauksesta, olisi se tällainen:

* Tutustu työnhakuvinkkeihin
* Ilmoita selkeästi, miksi haluat ko. paikkaan töihin
* Oikolue
* Tee hakemus sillä kielellä, millä työpaikkailmoitus on (ellei erikseen toisin mainita)
* Katso, että yrityksen nimi on oikein hakemuksessa
* Tee hakemus ajoissa

Kokonaisuudessaan blogikirjoituksen pääset lukemaan täältä.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Verkkosivut siintävät jo ajatuksissamme

Tarjouspyyntöihimme työnhakijoiden esittelyvideoinneista, haastevideosta ja verkkosivuista jne. on jo vastattu muutaman yrityksen toimesta.  Keskustelujen kautta ollaan päästy pohtimaan hankkeen sivujen tarkoitusta sekä todellista kohderyhmää. Kohderyhmä on hankesuunnitelman mukaisesti työnantajat, joille haastevideota tehdään. Odotamme kuun puoliväliin tarjouksia ja juhannuksen jälkeen pääsemme niitä kunnolla käsittelemään.

Haastevideo tulee olemaan verkkosivulla ja yritykset saavat sivujen kautta viedä haastetta videon katsomisesta eteenpäin. Sivuille voi jättä näkyviin yrityksensä tai oman nimensä jolloin profiloituu kannattamaan reiluutta rekrytoinnissa. Kuka ei sellaista haluaisi kannattaa, vai mitä?
 
Viime viikon merkittävä asia oli työpaja-esityksen alustava valmistelu Vatesin Pieksämäen seminaariin. Kyvyt käyttöön: Laadukkaampaa työtä ja valmennusta -seminaariin lähetimme abstraktin videokuvauksen ja sosiaalisen median käytöstä työnhaun välineenä. Odottelemme toiveikkaana kutsua työpajan toteuttajaksi. Ja toiveikkaina taas tähyilemme työnantajiin jotta heitä olisi mukana työpajatyöskentelyssä.



perjantai 1. kesäkuuta 2012

Eurooppalainen nuorten työllisyyskysely


Euroopan nuorisofoorumi on tilannut Bathin yliopistolta ja GHK Consulting Ltd:ltä vertailevan tutkimuksen nuorisojärjestöissä tapahtuvan koulun ulkopuolisen oppimisen vaikutuksista nuorten työllistymiseen.

Osana tutkimusta kerätään sähköisellä kyselyllä sekä järjestöjen että nuorten näkemyksiä ja kokemuksia siitä, kuinka nuorten osallistuminen järjestöjen non-formaaliin oppimistoimintaan ja ohjelmiin on vaikuttanut nuorten työllistymistä edistäviin taitoihin ja asenteisiin.

Tutkimukseen voi vastata 6. Kesäkuuta asti. Sitä saa kernaasti myös levittää eteenpäin!


Lisätietoja kyselystä saa tarvittaessa Loraine Schaepkensiltä  (loraine.schaepkens@ghkint.com, puhelin +32 2 888 0112) GHK Consulting Ltd:stä.

Käytännössä kyselyssä udellaan, kuinka oma harrastetoiminta järjestöissä on edesauttanut omaa työllistymistä. Tärkeä aihe sinänsä.. Tiedotamme tuloksista heti kun saamme niitä käsiimme kyselyn valmistuttua.