torstai 20. joulukuuta 2012

Reilua joulun aikaa kaikille!



Reilun Rekrytoinnin ensimmäinen vuosi alkaa olla pulkassa. Paljon olemme tänä vuonna jo saaneetkin aikaan. Blogimme on löydetty ja meillä on maaliskuun lopusta lähtien ollut vierailukertoja lähes 5000. Se on iso määrä ja kiitos kuuluu kävijöillemme. On ollut ilahduttavaa huomata, että olemme löytäneet aiheita, jotka kiinnostavat lukijoita ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Seuraava tärkeä päivä hankkeessa on torstai 10.1.2013. Silloin verkkosivumme aukeavat ja haastekampanja käynnistyy. Silloin lähdemme levittämään Reilun Rekrytoinnin ideaa työnantajien keskuuteen, jotta kaikilla olisi tasavertainen oikeus työllistyä, kunhan osaaminen on kohdillaan. Haluatko mukaan haastekampanjaan? Klikkaa itsesi tuolloin 10. päivä verkkosivuille ja haasta ihmisiä mukaan katsomaan. Sivuille tulee myös yhdeksän työnhakuvideota sekä yksi työnhakuäänite. Kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa ne samalla, kun katselet haastevideon läpi!

Reilu Rekrytointo toivottaa kaikille lukijoilleen ja tukijoilleen iloista joulua ja railakasta uutta vuotta! Palatkaamme työn ääreen virkeinä ja intoa puhkuen heti tammikuun alussa.


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

European CSR Award







EUROPEAN CSR AWARD – OSALLISTU JA VOITA MAINETTA JA KUNNIAA KOKO EUROOPAN MITALLA!

Edelläkävijäyritykset hakevat tänä päivänä vaikuttavuutta yritysvastuutyölleen ja samalla uutta tehoa liiketoimintaansa innovoimalla kestäviä ja tuottavia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Monesti parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä ei-kaupallisten toimijoiden kanssa.

Näille kumppanuushankkeille on nyt tarjolla laajaa kansainvälistä näkyvyyttä uudessa European CSR Award –kilpailussa.

Haluamme myös teidän yrityksenne mukaan kilpailuun!




HAUSSA LIIKETOIMINNALLISESTI KANNATTAVAT, INNOVATIIVISET RATKAISUT YHTEISKUNNALLISIIN ONGELMIIN

European CSR Award on uusi Euroopan komission tukema kilpailu, jota käydään samanaikaisesti 29 maassa. Suomessa kilpailun järjestää yritysvastuuverkosto FIBS.

Kilpailussa palkitaan yrityksiä vastuullisista kumppanuuksista eli hankkeista, jotka yritykset ovat toteuttaneet yhdessä ei-kaupallisten toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten tai julkisen sektorin kanssa.

Palkitsemiskriteereitä ovat hankkeiden innovatiivisuus ja liiketoiminnalliset hyödyt sekä niiden positiiviset ympäristö- ja/tai sosiaaliset vaikutukset. Erityistä painoarvoa voittajavalinnoissa annetaan kestäville hankkeille, jotka ovat monistettavissa.

Kilpailu on maksuton ja avoin kaikille yrityksille, niin suurille kuin pk-yrityksillekin.

Suomessa kilpailua käydään kolmessa sarjassa:

 *   Suuryritysten Suomessa toteuttamat kumppanuushankkeet
 *   Pk-yritysten Suomessa toteuttamat kumppanuushankkeet
 *   Yritysten Euroopan ulkopuoliset kansainväliset kumppanuushankkeet

Kilpailuun kelpuutetaan mukaan liiketoiminnan kaikkiin osa-alueisiin liittyvät hankkeet ja niiden teemat voivat vaihdella työyhteisön monimuotoisuuden lisäämisestä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vastuullisuusviestinnästä energiansäästöön. Olennaista on hankkeiden hyöty sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta.

5 SYYTÄ OSALLISTUA

European CSR Award –kilpailu tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen tilaisuuden

1.  saada kansainvälistä tunnustusta ja laajaa näkyvyyttä vastuulliselle hankkeille – voittajahankkeita esitellään niin videoiden kuin printtijulkaisujenkin kautta ympäri Euroopan, minkä lisäksi eri maiden voittajille järjestetään Euroopan komission isännöimä yhteinen juhlagaala Brysselissä kesäkuussa 2013  

2.  rakentaa mainetta ja uskottavuutta vastuullisena toimijana sekä kansallisella että eurooppalaisilla foorumeilla – kilpailu tarjoaa voittajille erinomaisen tilaisuuden profiloitua oman toimialansa vastuullisena edelläkävijänä, viestiä menestyksestään asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen sekä erottua uudella tavalla kilpailijoista  

3.  kehittää toimintaansa – kilpailun voittajat valitsee yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen edustajista koostuva tuomaristo,  asiantuntijaraadin arviot ja muu palaute hankkeista auttaa osallistujia löytämään oman toimintansa keskeiset kehittämisalueet ja hyödyntämään tietoa myös tulevissa hankkeissa 

4.  esitellä innovatiivisia ratkaisujaan yhteiskunnallisiin ongelmiin – kilpailun kautta voittajayritykset voivat esitellä yhteiskunnallisia liiketoimintaratkaisujaan uusille paikallisille ja kansainvälisille kohderyhmille - asiantuntjioille, päättäjille ja vaikuttajille - ja laajentaa  yhteistyö- ja asiakasverkostojaan 

5.  vaikuttaa vastuullisen yritystoiminnan kehittämiseen Euroopassa – jokainen voittaja voi esimerkillään inspiroida muita yrityksiä kehittämään uusia kannattavia liiketoimintaratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja edistää näin vastuullista yritystoimintaa koko Euroopan tasolla.

ILMOITTAUDU MUKAAN 8.3.2013 MENNESSÄ

European CSR Award -kilpailuun osallistutaan täyttämällä ja palauttamalla ilmoittautumislomake sähköpostitse 8.3.2013 klo 24.00 mennessä osoitteella fibs[at]fibsry.fi

Ilmoittautumislomakkeen sekä tarkempia tietoja osallistumisehdoista löydät osoitteesta: http://www.fisbry.fi/euroepancsraward

Suomen kilpailun voittajat julkistetaan ja palkitaan 14.5.2013 järjestettävässä FIBSin Ratkaisun paikka –tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa.

Vapaaehtoistyötä lukemalla





Näkövammaisten Keskusliiton tuottaa materiaalia näkövammaisten käyttöön. Vapaaehtoiset lukevat sellaista materiaalia, mitä muut tahot eivät tee. Tällaista materiaalia voivat olla muun muassa alueelliset lehdet tai yksittäisen näkövammaisem opiskeluun, työhön tai harrastuksiin liittyvät tekstit.

Vapaaehtoiselta lukijalta edellytetään hyvää lukutaitoa, tervettä ääntä sekä halua levittää tietoa äänen avulla. Lukemista voi tehdä joko Iiris-keskuksessa Helsingissä tai lukijan kotona, jolloin tarvitaan vain tietokone. Muut välineet lainataan lukupalvelusta.

Lisätietoa lukupalvelusta voit lukea Näkövammaisten Keskusliiton sivuilta osoitteesta https://www.nkl.fi/fi/etusivu/tue/vapaaehtoistoiminta/lukupalvelu.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Toiveesta totta




Ammattiopisto on 1.7.2011-31.12.2012 toteuttanut Toiveesta totta- projektia, jonka avulla on pyritty helpottamaan pk-yritysten mahdollisuutta työllistää erityistä tukea tarvitsevia työntekijöitä. Hankkeen aikana on tehty muutama työkalu työllistämisen tueksi.

Työkalut ovat
  • TyöanalyysiSen avulla etsimme ja kuvaamme työpaikoilta erityistä tukea tarvitseville henkilöille soveltuvia työtehtäviä. Tehtävät voivat olla esim. avustavia, rutiininomaisia työtehtäviä tai vaikkapa yrityksen ydintoimintaa tukevia tehtäviä, joiden tekemisen voi vastuuttaa myös muulle kuin ammattihenkilöstölle. Yritys voi hyödyntää työanalyysin avulla työstä saatua tietoa myös esimerkiksi töiden suunnitteluun tai työntekijöiden perehdyttämiseen.
  • Yritysvaikutusten ennakointi ja arviointiSen avulla pyrimme ennakoimaan erityistä tukea tarvitsevan henkilön työllistämisestä yritykselle syntyviä kustannuksia ja tuottoja sekä vaikutuksia yrityksen julkisuuskuvaan, henkilöstöön ja asiakkaisiin.

Toiveesta totta projektin aikana on tehty myös hienoja videoita, joissa työllistyneet ihmiset kertovat itse työskentelystään. Yksi videoista kertoo myös työnantajan näkökulmasta työllistymisestä. Videot näkyvät vielä toistaiseksi projektin sivuilla, mistä ne voi ladata katselua varten. Videot löydät täältä.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Sponsoroinnista kumppanuuteen




Kun Reilu Rekrytointi -hankkeen haastekampanjan lanseeraustilaisuuteen on aikaa 27 päivää, on hyvä katsoa hiukan yritysten ja järjestöjen yhteistyön muotoja.
Reilu Rekrytointi -hankkeen yksi tavoite on yhdistää eri sektorien toimijat kehittämiskumppanuuteen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen parantamiseksi. 
Kumppanuus onkin nyt järjestöjen ja yritysten yhteistyön ajankohtainen muoto. 

IBM:n tiloissa joulukuun 13. päivä järjestetyssa FiBS ry.n Joulubasaarissa yritykset ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat verkostoitumaan ja löytämään uusia kumppanuuksia. 

Turun Kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Salla Laasonen valotti, kuinka sponsoroinnista ollaan siirtymässä yhteistyöhön ja osallistavaan vuoropuheluun. Seminaarissa esiteltiin erilaisia hedelmällisen yritys ja järjestö -yhteistyön muotoja ja etsittiin haasteitakin. 
Perinteinen sponsorointi koettiin edelleen puheenvuoroissa oleellisena, koska myös kumppanuuden toteuttaminen vaatiin järjestöiltäkin resursseja.

Yrityksillä on halua toteuttaa yhteiskuntavastuuta eri sektoreilla. Harjoittelija Tytti Mäkipelto oli tehnyt analyysiä kymmenen suomalaisen suuryrityksen (julkisesta materiaalista) järjestöyhteistyön  muodoista. Tuon aineiston perusteella Nokialla toteutettiin sekä strategista kumppanuutta, vuoropuhelua että sponsorointia. Neste, SOK, Stora Enso ja UPM Kymmene käyttivät yhteiskuntavastuun toteuttamisen välineenä vuoropuhelua ja sponsorointia. Käytetyn aineiston perusteella Kesko, Metso, Fortum, OP-Pohjola ja Sampo-pankki hoitivat järjestöyhteistyötään sponsoroinnilla. 

Reilu Rekrytointi tarjoaa kaiken kokoisille yrityksille valmiin tavan osallistua yhteiskuntavastuun sosiaalisen ulottuvuuden toteuttamiseen: 10.1. alkaen jokainen voi katsoa Reiluun Rekrytointiin liittyvän videon hankkeen verkkosivuilla ja konkreettisena tekona haastaa muitakin työnantajia ja rekrytoijia tekemään niin.

torstai 13. joulukuuta 2012

Ruokailurobotti evättiin liikuntavammaiselta

 

Yle uutisoi eilen Matti Ruokomäestä, jokaolisaanut valmistajalta koekäyttöön ruokailuapuvälineen, minkä avulla hän pystyisi syömään itsenäisesti. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Turun sosiaalitoimi hylkäsivät kuitenkikn korvaushakemukset apuvälineen suhteen.

Ilman ruokailuapuvälinettä Ruokomäkeä joudutaan syöttämään, koska hänen käsiensä liikuntakyky on rajallinen. Ruokailurobotin avulla hän olisi kuitenkin voinut syödä itsenäisemmin. Toiminta- ja fysioterapeutit sekä Mattia hoitava erikoislääkäri puolsivat laitteen hankintaa, mutta siltikin kumpikin taho antoi kielteisen päätöksen.

- Päätökset olivat ristiriitaiset. Sairaanhoitopiiristä hylättiin siksi, että heidän mielestään se ei ole lääkinnällinen apuväline ja sosiaalitoimelta taas sen takia, että tämä on ensisijaisesti lääkinnällinen apuväline. Sairaanhoitopiiri totesi myös, että he eivät korvaa robottiteknologiaa, äiti Sanna Ruokomäki ihmettelee.

-  Tuntuu pahalta, että on tällainen apuväline olemassa ja sitä ei myönnetä vaikka vammaispalvelun mukaan pitäisi pystyä turvaamaan mahdollisimman itsenäinen elämä ja toiminta, Ruokomäki harmittelee.

Ruokomäet ovat hakeneet oikaisua molempiin päätöksiin. Alkuperäisen jutun voi lukea täältä.


keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Sosiaalisesta mediasta nostetta työnhakuun

 



Nykyisellään sosiaalinen media tarjoaa monipuolisia työkaluja työnhakuun ja alkaa olla myös yrityksille yhä tutumpi väline. Oikein käytettynä sosiaalisen median avulla voi erottautua hakijamassasta ja tuoda esille osaamistaan perinteistä työhakemusta paremmin. 

Jos somea haluaa käyttää työnhaussa, kannattaa siihen kuitenkin paneutua kunnolla. Hyvien verkostojen rakentaminen ja näkyvyyden saaminen verkossa vaatii aikaa aivan samoin kuin perinteinen työnhaku. Seuraavassa esitelty yleisimmät työnhakuun käytetyt some-kanavat.

LinkedIn on erityisesti työelämään ja verkostoitumiseen suuntautunut verkkopalvelu. Se on vielä tällä hetkellä enemmän korkeasti koulutettujen käytössä ja ei siinä mielessä palvele kaikkia aloja. Omien tietojen lisääminen sinne ei ole kuitenkaan huono idea. On hyvä olla olemassa yksi sähköinen paikka, jossa koko työhistoria on tallessa. Tämä säästää huomattavasti aikaa työhakemuksia tehdessä. LinkedInissä voit lisäksi pyytää suosituksia ja verkostoitua alan ammattilaisten ja ryhmien kanssa.

Pääasiallisesti LinkedInissä verkostoidutaan tuttujen ja vanhojen työkavereiden kanssa. Jos verkostoaan haluaa laajentaa, voi nimensä perään lisätä LION-tunnuksen. Tämä tarkoittaa, että on avoin verkostoitumaan myös tuntemattomien ihmisten kanssa.

LinkedInissä kannattaa myös etsiä omaan alaansa liittyviä ryhmiä ja yrityksiä, joista on kiinnostunut ja verkostoitua niihin kuuluvien henkilöiden kanssa. LinkedInissä on lisäksi ryhmiä, joissa ilmoitellaan suoraan työpaikoista, kuten Uratärpit, Talent Pool Finland, Adecco, Eilakaisla ja Monster.

Twitter on tehokas verkostojen rakentamispaikka. Siellä seurataan yleisesti ottaen itselleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä. Suomessa Twitter ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin Facebook, mutta sitä käyttävät suomalaiset ovat sitäkin aktiivisempia. Twitterissä liikkuu paljon varsinkin viestinnän, IT-alan sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia.

Tweettien seulonta ja riittävän laajan verkoston rakentaminen voi tuntua varsin työläältä ja aikaa vievältä, jos Twitter ei sinänsä kiinnosta. Twitteriä ei kannata kuitenkaan sulkea suoralta kädeltä työnhaun ulkopuolelle. Vaivattomimmin Twitteriä voi käyttää työhaun välineenä hashtagien avulla. Lisäämällä jonkun seuraavista hashtageista hakukenttään: #duunit, #työpaikka, #jobs tai #rekry, saa esille ne tweetit, joihin niissä on viitattu.

Lisäksi kannattaa seurata seuraavia tweettailijoita, jotka ilmoittelevat aktiivisesti uusista työpaikoista:
Facebook on suurille massoille tutuin sosiaalisen median palveluista. Sitä pidetään verrattain henkilökohtaisena muihin some-palveluihin mähden, koska siellä kommunikoidaan ystävien ja tuttujen kanssa. Mutta myös työnantajat ovat löytäneet tiensä Facebookiin ja tämä on aiheuttanut monissa ristiriitaisia tunteita.

Ratkaisu niille jotka haluavat pitää Facebookissa kiinni yksityisyydestään, on tehdä itselleen Facebook-sivu, joka on avoin kaikille ja johon voi päivittää työasioita sekä lisätä vaikka työnäytteitä. Sivusta voi myös tykätä, mikä tuskin näyttää huonolta potentiaalisen työnantajan näkökulmasta, jos tykkäyksiä on kertynyt enemmänkin.

Lisäksi kannattaa tykätä itseään kiinnostavien yrityksen Facebook-sivuista ja seurata Facebook-mainontaa. Yritykset ilmoittelevat avautuvista työpaikoista aika usein niiden kautta.

Blogi on hyvä väline. jos tuntee, että omasta alastaan tai muusta kiinnostuksen kohteesta on paljon annettava muille. Blogialustat ovat pääasiallisesti helppokäyttöisiä ja myös kirjoituksia on helppo jakaa esimerkiksi muihin some-kanaviin. Blogit parantavat lisäksi hakukonenäkyvyyttä.

Videot ovat siitä hyvä työnhaun väline, että niiden kautta työnantaja saa konkreettisen käsityksen siitä, millainen persoona hakija on. Videoita voi käyttää työhakemuksen tekemiseen (videoCV) tai esimerkiksi oman osaamisen esittelemiseen. Videon voi kuvata web-kameralla, kännykällä tai vaikka normaalilla kameralla ja ladata YouTubeen.

Ann-Christine Wahl
 

perjantai 7. joulukuuta 2012

Oletko kuullut Harvinaiset-verkostosta?



Harvinaiset-verkosto on yhteistyöverkosto, jossa on mukana 18 sosiaaliali- ja terveysalan järjestöä ja säätiötä. Yhdessä he tekevät työtä harvinaisten sairauksien ja vammaryhmien hyväksi. Suomessa sairaus on harvinainen silloin kunsitä sairastaa enintään noin 2700 henkilöä. Erilaisten harvinaisten sairauksien kikrjo on kuitenkin suuri, sillä Suomessakin niitä arvioidaan olevan 5000-8000 erilaista, joita 6-8% suomalaisista sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä. (harvinaiset.fi)

Harvinaiset-verkostossa ovat mukana seuraavat järjestöt ja säätiöt:

Epilepsialiitto ry
Hengitysliitto ry
Iholiitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Kuuloliitto ry
Lihastautiliitto ry
Munuais- ja maksaliitto ry
Näkövammaisten keskusliitto ry
Rinnekoti-Säätiö Lasten kuntoutuskoti
Suomen Kuurosokeat ry
Suomen MS-liitto ry
Orton Invalidisäätiö
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Reumaliitto ry
Suomen Sydänliitto ry
Väestöliitto ry

Harvinaiset-verkostolla on omat verkkosivunsa, josta voit lukea lisää tietoa verkoston toiminnasta sekä  muun muassa harvinaisista sairauksista. Kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa http://harvinaiset.fi/.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Vammainen nuori elää täyttä elämää Intiassa



Worldvision julkaisi maanantaina 3.12.2012 artikkelin intialaisesta Santoshista, joka vammautui 2-vuotiaana sairastetun polion seurauksena. Poikaa vietiin lääkäreihin, mutta häntä ei saatu täysin parannettua, joten hän ei pysty kävelemään. 

Santosh on kulkenut nuoresta pitäen muiden mukana veljensä kantamana, mutta Suomen Worldvision lahjoitti pojalle erikoisvalmisteisen kolmipyörän, minkä avulla hän pystyy liikkumaan myös itsenäisesti. 

"En ole joka hetki riippuvainen muista, se tekee ihmisen onnelliseksi, hän sanoo."

Perinteisesti Intiassa on ajateltu, että vammaisuus on rangaistus menneistä teoista, mitä pitää hävetä. Muun muassa Worldvision on kuitenkin ajanut siellä asennemuutosta vammaisten tasa-arvoiseksi kohtelemiseksi. Ja hiljalleen asenteet muuttuvat, mistä kertoo myös Santoshin hengailu ystäviensä kanssa osana kaveriporukkaa.

Kokonaisuudessaan artikkelin Shantoshista voit lukea täältä.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Varsinais-Suomesta tasa-arvon mallimaakunta



Eilen pidetyssä Kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa Turussa Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Laura Leppänen toi puheessaan esiin, että Varsinais-Suomi pyrkii tasa-arvon mallimaakunnaksi. Maakuntaliiton strategian mukaan "Varsinais-Suomi on esteettömyyden ja tasa-arvon mallimaakunta niin rakenteellisesta, teknologisesta kuin yhteisöllisestäkin näkökulmasta katsottuna.
Leppänen toi esiin, kuinka maakunnassa arvostetaan sosiallisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista. Näiden katsotaan olevan askel vammaiten siirtymiselle vapaille työmarkkinoille. " Meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä tämä työvoimareserviä" Leppänen lisäsi ja toi esiin työelämään kuulumisen osana yhteiskunnan jäsenyyttä.
Toisessa juhlapuheessa Turun kaupungin kulttuurijohtaja totesi, että esteettömyys on paljon muutakin kuin portaiden poistamista. Hän kuitenkin korosti että saavutettavuus toteutuu peruspalveluiden, työelämän yms. lisäksi myös vapaa-ajan esteettömyydessä. Kulttuuri on yksi vapaa-ajan palveluiden muoto ja sen saavutettavuuteen Turussa on panostettu.
Turun linnan ja Kuusiston linnanraunioiden saavutettavuuden parantumiseen on merkittävästi vaikuttanut Museoviraston tutkija Antti Suna. Kynnys palkitsi hänet merkittävistä töistään tammisella kynnys-laatalla. Lisää aiheesta mm. Aamuset-verkkolehdessä


maanantai 3. joulukuuta 2012

Kansainvälinen vammaisten päivä on tänään 3.12.



Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3). (Suomen Yk-liiton nettisivu) Kansallista Kynnys ry.n järjestämää vammaisten päivän juhlaa vietetään tänään illalla Turussa. Reilu Rekrytointi osallistuu juhlaan. Katso lisää tietoa ohjelmasta Kynnys ry.n sivuilta ja Logomon sivuilta ja liity joukkoon illalla!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Työministeri puhuu työllisyydestä

Työ Terveys Turvallisuus lehden numerossa 6-7/2012 työministeri Lauri Ihalainen puhuu työstä ja työn tekemisestä. Hän mainitsee ottaneensa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ensimmäiselle sijalle, sillä Ihalaisen mielestä nuoret on saatava koulutettua ja töihin. Ihalaisen päämäärää auttaakin tammikuussa käynnistyvä yhteiskuntatakuu, missä nuorille luvataan joko opiskelu-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka.

– Nuorisotyöttömyys on nyt kova. Työttömänä on 70  000 pelkän peruskoulun varassa olevaa työnhakijaa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella arvioidaan olevan 35  000 nuorta. (TTT-artikkeli)

Kun Ihalaiselta kysytään kouluttauduneiden nuorten työttömyydestä, hän vastaa, että nuorten tulisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä.

– Minun silmissäni ei ole paskatöitä. Jos ei heti saa koulutusta vastaavaa työtä, ei pitäisi olla kauhean ronkeli, vaan ottaa muuta työtä vastaan. Jotenkin pitää päästä työn syrjään kiinni ja sitten vaikka vähitellen koulutusta vastaavaan työhön.

Nuorten lisäksi Ihalaiselle on tärkeää sada pitkäaikaistyöttömien määrä putoamaan. Samalla hän puhuu työurien pidentämisestä, vaikka näkeekin pätkätyöt ja vuokratyöläisyyden olevan sille haaste. Enää ei voi varautua tekevänsä samaa työtä koko työuransa, vaan toimenkuva vaihtelee varmasti vuosien varrella paljonkin aina sen mukaan, millaista osaamista ja taitoa tarvitaan.

Lisää Lauri Ihalaisen pohdintoja työllisyydestä pääset lukemaan täältä.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit


Suomessa on järjestetty vastuullisuusraportointikilpailua vuodesta 1996 lähtien. Kilpailun lähtökohtana on yritysten ja organisaatioiden raportointi, ei sinänsä heidän toimintansa vastuullisuus. Kilpailun tavoitteena on lisätä ihmisten tietoutta ja kiinnostusta yhteiskuntavastuuseen.

Mukana kilpailussa ovat automaattisesti kaikki Helsingin pörssin päälistalla olevat yritykset, mutta niiden lisäksi muutkin voivat ilmoittautumalla päästä mukaan.  Tänä vuonna porssissä olevien yhtiöiden lisäksi mukaan ilmoittautui 19 muuta yritystä. 

Voittajat valitsi riippumaton palkintolautakunta, joissa oli eri alojen asiantuntijoita ja edustajia. Kaikkiaan tämän vuoden kilpailussa palkittiin 9 organisaatiota tai yritystä.  Tuomariston lisäksi raporttien tärkeimmät lukijaryhmät pääsivät vaikuttamaan ja valitsemaan omat suosikkinsa.

Palkitut raportoijat:
  • Fortum Oyj, yleisen sarjan ja koko kilpailun voittaja, Suomen paras vastuullisuuraportti 2012
  • Oilon International Oy,  pk-yritysten sarjan voittaja
  • Senaatti-kiinteistöt, julkisen sektorin sarjan voittaja
  • Metsä Group Oyj, kunniamaininta, yleinen sarja
  • Sportelite Marketing Oy, kunniamaininta, pk-yritysten sarja
Lukijoiden valinnat:
  • Finnair Oyj, sijoittajan valinta
  • Fortum Oyj, median valinta
  • Nokia Oyj, kansalaisjärjestön valinta
  • Outotec Oyj, opiskelijoiden valinta

Lisätietoa kilpailusta voit lukea täältä.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Pyörätuoli ei estä työntekoa - asenteet ja ennakkoluulot estävät



Yle uutisissa oli viime kesänä hieno artikkeli siitä, kuinka apuvälineet eivät ole työnteon este, vaan asenteet ja ennakkoluulot. Yleensä työntekijä itse tietää, millä alalla hän voisi työskennellä ja kouluttautuu sen mukaan. Totta kai on aloja, missä työllistyminen on nykyään hankalampaa ison tarjonnan vuoksi, mutta jos työn saanti estyy väärien asenteiden takia, pitää muutoksia saada aikaan.

Artikkelissa kerrotaan parikymppisestä Jens Nybergistä, jolla on selkäydinvamma. Hän on kouluttautunut autoasentajaksi, mutta on joutunut koko ajan todistelemaan omaa pätevyyttään ja pärjäämistään. Nykyisen työpaikkansa hän oli saanut harjoittelun kautta.

- Pomo ei kysy multa koskaan, että pystynkö tekemään. Se kysyy, että kerkeenkö mä, kuvaa Nyberg työpaikkaansa, Jens sanoo.

Toisaalta ongelmia tuo myös se, että moni ihminen, jolla on vamma tai pitkäaikaissairaus, mieltää itsensä työkyvyttömyyseläkeläiseksi. Se ei edesauta työnsaantia, sillä silloin motivaatio työllistymiseen puuttuu. Eli asennemuutosta tarvitaan sekä työnantajissa että työntekijöissä.

Koko artikkelin voit lukea täältä.



torstai 22. marraskuuta 2012

Työllistymisen lähitulevaisuutta luotaamassa - Reilu Rekrytointi kokosi asiantuntijoita työpajaan



Reilu Rekrytointihanke kokosi kymmenen vammaisten työllisyysasioiden asiantuntijaa koolle Helsinkiin 20.11.
 
Kuulimme aluksi Nuorten Akatemiassa toimivan Sari Kuvajan ajatuksia järjestöjen ja yritysten yhteistyön muodoista ja niiden muuttumisesta kohti kumppanuutta. Rahallisen sponsoroinnin sijaan on ilmassa suuntaus yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen win-win -hengessä.

Kumppanuuden itujen häivähdyksiä tuli esille myös työpajasessiossa, jossa tulevaisuustaulukko-työskentelyn avulla pyrittiin etsimään keinoja vammaisten työllistymisen ja asenneilmapiirin kehittämiseksi.
keskustelut käynnissä
työryhmät viimeistelevät tuotoksiaan.

Koulutus ja oikean tiedon tuottaminen mm. työnantajien käyttöön todettiin tarpeelliseksi. Reilu Rekrytointi -hanke tuottaa asennetiedotus- ja haastekampanjan ohella verkkosivustoa, johon kootaan vammaisjärjestöjen tuottamaa tietoa. 10.1. lanseerattavan haastekampanjan tarkoituksena on viestin viemisen lisäksi saada työnantajia helppokäyttöisille nettisivuille, joilta on linkitykset mm. tukimuotojen esittelysivuille.

Hanke työstää marraskuisen työpajan koonnin hankekumppaneiden käyttöön. Työpajasarja jatkuu kohti yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun mallin laadintaa webropol- ja etätyöskentelyllä sekä ensi kevään ja syksyn työpajapäivillä.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Oletko kokeillut bocciaa?



Boccia on ollut paralympialaji vuodesta 1984 ja se on laji, joka sopii hyvin monelle. Bocciaa voi pelata seisten, tuolilla istuen, pyörätuolista ja tarvittaessa siinä voi käyttää pallokourua sekä avustajaa pelaamisen mahdollistamiseksi.  Kyseessä on siis tarkkuusheittolaji, jonka juuret ovat Antiikin Kreikassa, mikä jalostettiin peliksi Italiassa. Se muistuttaa paljon pentanqueta. (Suomen paralympiakomitea)

Pelissä käytetään punaisia ja sinisiä palloja.


Pelissä vaaditaan hyvää pelisilmää ja keskittymiskykyä, sillä omat pallot tulee saada vieritettyä mahdollisimman lähelle valkoista maalipalloa. Pisteitä jokaisesta erästä saa vain yksi pelaaja, jonka pallo/pallot ovat lähempänä maalipalloa. Pisteiden lukumäärä määräytyy siitä, kuinka monta palloa erän voittajalla on lähempänä maalipalloa ennen vastustajan palloja.

Pallojen etäisyys maalipallosta mitataan tarkkaan.
Vastustajan palloja voi aina yrittää poistaa maalipallon läheisyydestä osumalla niihin.
CP-liitto on tehnyt boccia pelistä oppaan, missä kerrotaan lajin säännöistä tarkemmin suomeksi. Oppaasta löytyy myös taulukot toimitsijoille, jotta pelit voidaan kirjata ylös. Kannattaa käydä tutustumassa oppaaseen täältä.
keskittyminen on olennainen osa peliä.
Bocciaa esittelevät kuvat on otettu CP-liiton bocciamestaruuskilpailuista, jotka pidettiin Turussa 13.-14.10. Lopuksi vielä video, missä esitellään bocciamestarien taitoja Pekingin paralympialaisissa. Pystyisitkö itse vastaavaan tarkkuuteen?


maanantai 19. marraskuuta 2012

MIND-tutkimusryhmä vammaisten työllistymisen kimpussa


 Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmä jatkaa työtää Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Nyt käsittelyssä on työnhakijoiden ja työnantajien kohtaaminen. Ryhmä kartoittaa, miten työnhakijat, joilla on kehitysvamma, voisivat paikallisesti kohdata työnantajia ja päästä näyttämään taitojaan.

12.11. järjestyssä seminaarissa oli kohtaamisen lisäksi kuultavana Kehitysvammaisten Tukiliiton Kari Vuorenpään alustus aiheesta Osatyökykyisyys? sekä Espoon kaupungin hankintatoimen erityisasiantuntija Anneli Enbom. Hän kuvasi selkeästi, miten kaupungilla on hankinnoissaan sekä  taloudellinen vastuu, ympäristövastuu että sosiaalinen vastuu. Tästä on koottu Espooseen vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioiva linjaus. Kaupunki mm. sitouttaa palveluntuottajia tarjoamaan työssäoppimispaikkoja nuorille hankintasopimuksien kautta. 

Espoolla on tavoite sosiaalisesti vastuullisten hankintojen kautta 30 vaikeammin työllistyviin ryhmiin kuuluvan henkilön työllistäminen tänä vuonna. Keinoina käytetään markkinavuoropuhelua. ja kokeiluja on tehty eri kohteissa. Yksi kokeilu on työllistämisvelvoite sopimusehdoissa: ”Palveluntuottaja sitoutuu työllistämään x henkilöä sopimuskauden aikana”. Näissä sopimuksisa mukana kokeilussa olevan TE-toimiston rooli on tärkeä. Se kouluttaa kaupungin henkilökuntaa ja 2 virkailijaa hoitaa ko.  tukityöllistämistä.

Kari Vuorenpää korosti, että työnhakijoiden, joilla on kehitysvamma, tulisi voida työllistyä ensisijaisesti kuten muidenkin henkilöiden. Ei ole olemassa heitä koskevaa erityislakia vaan kaikki työntekijät kuuluvat saman normaalin lainsäädännön piiriin ja kaikille kuuluu normaali erityissuoja kohtuullisine mukautuksineen ja yhdenvertaisuuksineen.

Vasta jos/kun tämä normaali väylä on kokeiltu ja todettu epäsopivaksi työntekijälle, tulisi miettiä suppeampaa tehtävänkuvaa tai esimerkiksi muiden työnkuvista yli jäävistä tehtävistä koostuvaa, uutta ja tekemätöntä, työtä. Mikäli näiden jälkeen henkilö ei kykenisi hoitamaan työtehtävää, voitaisiin ajatella, että kyseessä on osatyökykyinen henkilö, jolle voisi ehdottaa palkan sovittamista.

Nykyisinhän ajatusmalli etenee täysin päin vastoin. Vai kuinka?